Valmuska ja tryffeli seuraavat tattia

Suomalainen käyttää aivan liian vähän ilmaista ruokakauppaansa, metsää. Etenkin sieniaarre saa rauhassa pilaantua vähäisten asiakkaiden takia. Vuosittain kypsyy arvioiden mukaan satoja miljoonia kiloa sieniä, joista poimitaan talteen vain prosentti, pari.

Sienten hyödyntäminen on onneksi nousemassa, ja osittain suomalaisille tyypillisen mutkan kautta: ulkomaan arvostuksen seurauksena. Ensin alkoi tattibuumi, kun suomalaistunut italialainen alkoi järjestää sienivirtaa Itä-Suomesta Italiaan.

Viime vuodet on kohistu matsutake-sienestä, japanilaisesta keisarien ruoasta ja herkkujen herkusta, jota kansakin saa nykyään syödäkseen kovasta hinnasta. Japanilaisia kiinnostaisi Suomen matsutake, tuoksuvalmuska, mutta ongelma on saada sieni toimitetuksi parissa päivässä metsästä Japaniin. Lisäksi Japanissa sienien cesium-rajat ovat tiukemmat kuin Suomessa.

Viljellyt sienet ovat Suomessa arkipäivää, ja uudet sienikokeilut tekevät tuloaan. Lupaavia tuloksia on saatu multasienestä, tryffelistä, jonka tuottamista kaupalliseen tarkoituksiin tutkii parhaillaan Juvan tryffelikeskus. Sienen kypsyminen vie useita vuosia, ja ensimmäiset kasvatetut kotimaan tryffelit koeviljelmiltä valmistunevat kahden vuoden kuluttua.

Tryffeleiden bongaaminen luonnosta on Suomessa harvinaista. Ensimmäisen luonnon kalkkitryffelin nuuhki esiin Liipolasta "tryffelikoira".

Sienibisneksen kasvattaminen on yhtä hidasta kuin tryffelin kasvatus, mutta mahdollisuudet ovat hyvät. Kantarellikin toivottavasti vielä opitaan hyödyntämään sienimöissä.

Täysin lapsenkengissä on sienten ja marjojen keräämiseen liittyvä matkailu. Kierros ohjatusti koppa kädessä metsässä on suuri elämys tattituristille. Hus metsään!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu