Lahti yhä yhtymäriippuvainen

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoo luottavansa hyvinvointiyhtymän uusittuun johtoon. Mirja Hussain

Kunnat joutuvat ponnistamaan ensi vuoteen upottavammalta pohjalta kuin koskaan. Kuluvasta vuodesta on tulossa historian heikoin, sillä ylijäämäiseen tulokseen yltävät kunnat lienevät laskettavissa yhden käden sormilla.

Kuntien ahdinkoon on useita syitä. Niistä päällimmäisiin lukeutuvat kautta valtakunnan hurjaa vauhtia kasvavat sote-menot ja monta vuotta paikallaan polkeneet valtionosuudet. Tuorein murhe, jota kunnat eivät tähän hätään olisi kaivanneet, on sekin peräisin valtionhallinnosta. Verokorttiuudistus on yllättäen nakertanut verotuloihin ison aukon ilman täyttä varmuutta siitä, milloin aukko saadaan kurotuksi umpeen.

Olisi liikaa vaadittu, että sote-menojensa kanssa tuskaileva Lahti lukeutuisi siihen kouralliseen kuntia, jotka voivat taloudellisesti hyvin. Alijäämää on tulossa tältäkin vuodelta, ja valitettavan runsaasti. Velkaantuminenkin lisääntyy entisestään.

Surkeista lähtökohdista huolimatta kaupunginjohtaja Pekka Timonen jaksoi uskoa parempaan huomiseen julkistaessaan tiistaina esityksensä ensi vuoden talousarvioksi. Hän sanoo sen kertovan tulevaisuuteensa luottavasta kaupungista, joka pitää investointinsa korkealla ja parantaa palvelujaan tarkoin kohdennetuilla panostuksilla muun ­muassa kouluihin ja päivähoitoon.

Myönteistä käännettä vauhdittaa nimitys Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Se on jo nyt ollut hyvä valtti Lahden neuvotellessa valtion kanssa erilaisista maankäyttöön, asumiseen, työllistämiseen ja yliopistotoimintaan liittyvistä sopimuksista. Sinetöityessään nämä sopimukset nostavat Lahden samaan raskaaseen sarjaan muiden suurten kaupunkiemme kanssa.

Parempaa uutta vuotta budjetti ennakoi Lahdelle myös tärkeimpien tunnuslukujensa välityksellä. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat niin paljon, että veroja ei ole tarpeen korottaa. Alijäämä pienenee selvästi, ja yhtä selvästi nousee myös vuosikate aallonpohjastaan. Velka kasvaa, mutta pysyy vertailukelpoisissa lukemissa. Ja kun investointitahti pian normalisoituu, näköpiirissä siintää jopa aika, jolloin kaupunki kykenisi maksamaan investointinsa omilla tuloillaan.

Budjetin heikoin kohta on, että edeltäjiensä tavoin se on pelottavasti riippuvainen maakunnallisesta hyvinvointiyhtymästä. Yhtymältä ostettavien sote-palvelujen osuus on kaupungin menoista melkein puolet, joten jos ne karkaavat käsistä, pettää myös kaupungin budjetin pohja, kuten kävi tänä vuonna.

Timonen sanoo luottavansa tässä yhtymän uusittuun johtoon, joka on vakuuttanut ymmärtävänsä, että yhtymän menot eivät voi kasvaa enempää kuin kuntien tulot. Siltä perustalta yhteistyöltä on lupa odottaa parempia tuloksia kuin aiemmin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.