Ruokaa ei kannata tehdä poisheitettäväksi

Hanna Myyrä

Erään kylpylän keittiöpäällikön vuodatus ruokahävikistä nousi sosiaalisesta mediasta valtakunnan uutisaiheeksi. Keittiöpäällikkö kuvasi, kuinka paljon yhdeltä perheeltä oli jäänyt ruokaa syömättä. Hän muistutti, ettei yksikään tuottaja halua tuottaa tai kasvattaa raaka-aineita turhaan eikä yksikään ravintola halua ostaa, valmistaa ja panna esille ruokaa roskiin heitettäväksi. Hän peräänkuulutti malttia buffet-pöytien äärelle.

Lisäähän buffeteista saa aina hakea, ja santsikierroksen voi ottaa myös osana päivittäistä liikuntasuoritusta, jos tuntuu siltä, ettei viitsisi ruokaa useaan kertaan kantaa.

Yksi tuttu totesi aikoinaan laivojen buffet-kattauksista, että niissä ylensyöneet ihmiset käyttäytyvät kuin eivät olisi ruokaa nähneetkään. Vaikka oltaisiin ähkynä jo alkupalojen jälkeen, haetaan vielä lämpimät ruuat, koska ne kuuluvat hintaan. Ehkä yksi syy buffet-ähkyyn onkin se, että halutaan kuluttaa koko rahan edestä.

Koska meistä harva näkee oikeasti nälkää, kannattaisi noutopöytienkin äärellä muistaa, että kyse ei ole henkiin jäämisestä. Luolamiehen ja -naisen geenit vain yrittävät meitä naruttaa.

Osin ravintoloiden ruokahävikkiin syynä ovat ravintolat itse ylisuurine annoskokoineen. On sangen tavallista, että annokset naamioidaan suuriksi esimerkiksi sillä, että heitetään pihvi valtavan ranskanperunakeon päälle.

Ranskalaisia ja muita lisukkeita jätetään, jos annoskoko on suunniteltu raskasta ruumiillista työtä tekevän miehen mukaan. Järkeä kaivataan siten myös ravintoloiden puolella.

Luonnonvarakeskus, Luke, on selvittänyt, että Suomessa ravintola-alan ruokahävikki on 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa. Suurin osa tästä syntyy ruokalinjastojen tarjoilutähteistä tai ylimääräisestä ruuasta. Kouluissa tarjottavasta ruuasta jää syömättä vajaa viidennes ja päiväkodeissa noin neljännes. Eniten ruokahävikkiä syntyy kuitenkin kotitalouksissa, 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa.

Luke muistuttaa, että Suomen ympäristökuormituksesta yli kolmannes syntyy ruuantuotannosta, ruuan valmistuksesta, ravintolapalveluista ja ostosmatkoista. Vesistöjen kuormituksesta ruuan tuotanto vastaa puolta. Sen vuoksi ruokahävikin vähentämisellä on suuri merkitys ympäristön kannalta.

Kotitalouksissa ruokahävikin vähentäminen on paitsi ekologista, myös taloudellista. Ei ole järkeä maksaa sellaisesta, minkä heittää roskiin. Ruuan tuottajat ovat ainakin osin havahtuneet siihen, että yksin asuvien määrä kasvaa eivätkä kaikki halua ostaa perhekokoisia ruokapakkauksia.

Omaa ruokahävikkiään jokainen voi pienentää suunnittelemalla etukäteen, mitä tarvitsee, ja pitämällä mielessä, kuinka kauan erilaiset elintarvikkeet säilyvät syömäkelpoisina. Eniten suomalaiset heittävät menemään vihanneksia ja juureksia, 22 miljoona kiloa vuodessa, ja lähes saman verran kotona valmistettua ruokaa. Maitotuotteitakin päätyy roskikseen 20 miljoonaa kiloa (Lähde: saasyoda.fi).

Ruokakaupassa kannattaa olla rehellinen itselleen. Jos terveellinen salaatinkerä jää joka kerta syömättä, sitä ei kannata ostaa. Se ei laihduta biojätteessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.