Lisämiljoonalle löytyy käyttöä

Sivistyslautakunnan puheenjohtajan Maria Mäkysen (sd.) mukaan ryhmäkokojen pienentäminen on säästöjä tuova investointi. Sami Kuusivirta

Lahden sivistyslautakunta osoitti kuunnelleensa herkällä korvalla kouluista kantautuneita viestejä, kun se viime viikolla esitti ensi vuoden talousarvioon miljoonan euron lisämäärärahaa ryhmäkokojen pienentämiseksi.

Rahoista päättää lopullisesti valtuusto joulukuun budjettikokouksessaan, mutta lautakunnan tuore puheenjohtaja MariaMäkynen (sd.) uskoo esityksen läpäisevän aikanaan myös valtuuston seulan (ESS 29.8.). Jo lautakunnassa lisämiljoonan kannalla olivat äänin 9–3 kaikkien ryhmien edustajat kokoomusta lukuun ottamatta.

Ryhmäkokojen pienentämisen lisäksi lisärahoilla on tarkoitus palkata kouluihin lisää erityisopettajia ja avustajia sekä lisätä jakotunteja. Rahojen jakamisesta lautakunta haluaa viisaasti antaa vastuun kouluille, koska niiden tarpeet eroavat runsaasti toisistaan.

Kasvaneiden resurssitarpeiden taustalla on eritoten Lahdessakin muutama vuosi sitten käyttöön otettu niin sanottu inkluusiomalli. Siinä erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevat lapset pyritään istuttamaan samoihin opetusryhmiin muiden ikätoveriensa kanssa.

YK:ssa kehitetty ja tasa-arvoa korostava ajatusmalli on periaatteessa kaunis ja kannatettava. Lahdessa sitä kuitenkin ryhdyttiin mitä ilmeisimmin soveltamaan ilman, että samalla olisi huolehdittu tarvittavien tukitoimien riittävyydestä.

Tätä tilastojenkin todistamaa puutetta lautakunta pyrkii nyt paikkaamaan esittämällään lisämiljoonalla, mikä kuulostaa kaikessa jälkijättöisyydessäänkin perustellulta. Mäkynen uskoo panostuksen auttavan myös inkluusion uuvuttamia opettajia, jotka ovat antaneet uudistuksesta heti alkuunsa jopa murskaavaa palauteta.

Ei lautakunnassa alakynteen jääneellä kokoomuksellakaan ollut periaatteessa mitään koulujen resurssien vahvistamista vastaan, jos varapuheenjohtaja SariNiinistöön on uskominen. Tarkan euron puoluetta arvelutti kuitenkin, että viranhaltijoiden mielestä kouluissa pärjättäisiin ilmankin. Nyt lisämiljoonaa uhkaa näkyä entistä suurempana alijäämänä kaupungin ensi vuoden budjetissa, jota hyvinvointiyhtymän talouden syöksykierre horjuttaa enemmän kuin vakavasti.

Lautakunnan suurta enemmistöä ei hirvittänyt, vaikka lisäsatsaus jouduttaisiin kattamaan velalla. Mäkysen mukaan se tulisi nähdä investointina, jolla pitkän päälle saavutetaan säästöjä esimerkiksi sote-menoista. Ennuste saattaa osua oikeaan, olkoonkin, että sitä on tässä vaiheessa mahdotonta vedenpitävästi todistaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu