Kirjoitustaitoakin vaalittava

Lukeminen edistää myös kykyä kirjoittaa niin, että tulee ymmärretyksi ja pystyy vakuuttamaan lukijansa. Luumu Jokelainen

Suomalaiset pärjäävät hyvin kansainvälisissä lukutaitovertailuissa. Lähes kaikki oppivat lukemaan koulussa, mutta kyvyssä ymmärtää lukemista on eroja. Erot selittyvät pitkälti lukemisen harrastamisella. Kirjoja lukiessa sana­varasto monipuolistuu, mikä avaa myös vaikeita tekstejä.

Kirjojen lisäksi sanomalehtien lukemisen on todettu auttavan monin tavoin esimerkiksi lukiossa ja ylioppilaskirjoituksissa. Lehtien seuraaminen kerryttää tietämystä ajankohtaisista asioista, mikä auttaa oman mielipiteen muodostamista muun muassa ainekirjoituksessa.

Meillä on kannettu huolta nuorten lukuharrastuksen hiipumisesta. Vaikka alakouluikäisistä moni vielä lukee kirjoja innokkaasti, ylä-asteella etenkin poikien lukuharrastus vähenee. Lukemisen korvaavat herkästi muut ajanvietteet, harrastukset ja pelaaminen.

Lukutaito on saanut oman päivänsä, jonka tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon merkityksestä nykyaikanakin. Tärkeää olisi samassa yhteydessä korostaa myös kirjoitustaidon merkitystä, sillä taitoerot voivat olla siinä todella suuria.

Olisi jokaiselle itselleen tärkeää, että kykenisi ilmaisemaan itseään myös kirjallisesti ja riittävän hyvällä kielellä ainakin omalla äidinkielellään. Monilla sivustoilla törmää nykyisin aikuisiin, jotka eivät käytä pisteitä ja isoja alkukirjaimia virkkeen osoittamisessa, vaan joiden tekstit ovat jono sanoja ilman minkäänlaista ajatusta lauseen rakentamisesta.

Onkin sanottu, että enemmän kuin lukutaito, ihmisiä erottelee tulevaisuudessa kirjoitustaito. Ne, jotka pystyvät tuottamaan kohtalaisesti jäsenneltyä tekstiä hyvällä kielellä, saavat äänensä paremmin kuuluviin kuin ne, joiden tekstit muistuttavat kirjoittamaan opettelevan lapsen tekstiä. Kyse on pitkälti uskottavuudesta, ja sen eteen kannattaisi nähdä myös vaivaa. Tärkeäkin sanoma voi jäädä välittymättä, jos kieli on niin heikkoa, että sitä on vaikeaa ymmärtää, tai jos se vie kokonaan huomion sisällöltä.

Osin syynä kielellisen ilmaisun heikkenemiseen ovat varmasti pikaviestimet ja niissä yleinen tapa jättää pois välimerkit, käyttää lyhenteitä ja kirjoittaa niin kuin asian sanoisi ääneen. Kun kirjoitetusta tekstistä jäävät selittävät ilmeet ja eleet pois, tekstin sisällöstä voi olla mahdotonta saada selvää.

Kirjojen lukeminen auttaa varmasti myös kirjoitustaiton kehittymisessä. Kaikista ei ole kirjailijoiksi eikä se ole tarpeenkaan, mutta lukeminen voi edesauttaa sitä, että jokainen pystyy ajamaan omia asioitaan ja oikeuksiaan tai vaikka laatimaan hyvän työhakemuksen. Kirjoitetulla kielellä on merkitystä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.