Aktiivimallin tilalle uusia ehdotuksia

Hanna Myyrä

Kun aktiivimallin tukileikkurista vuodenvaihteessa luovutaan, on tilalle esitetty uusia kannustimia työnhakuun ja työn vastaanottamiseen.

Työn vastaanottamiseen on toki ollut pitkään kannustimena myös se, että perusteeton kieltäytyminen johtaa karenssiin eli määräaikaiseen työttömyyskorvauksen tai päivärahan epäämiseen.

Aktiivimallin tukileikkurin tehottomuuden myönsivät lopulta lähes kaikki. Yhtenä sen ongelmista oli, ettei se ottanut ­huomioon työttömän omia ponnisteluja työnhaussa. Työtön saattoi hakea vaikka kymmeniin työpaikkoihin, mutta sitä ei pidetty riittävänä aktiivisuusehtojen täyttymiseen. Huomiotta jäi myös osakykyisten vaikeus löytää työtä.

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava teki viime viikolla oman ehdotuksensa aktiivimallin uudistamiseksi. Se ehdotti, että työttömän etuudesta siirrettäisiin työttömyyden pitkittyessä osa sivuun, ikään kuin säästöön. Kun työnhakija työllistyisi, hänelle maksettaisiin etuudesta vähennetty osuus takaisin.

Akavan esimerkissä 1 500 euron etuutta leikattaisiin kolmen kuukauden jälkeen kolmella prosentilla ja sen jälkeen kuudella prosentilla. Vuoden työttömyysjakson jälkeen palautettavaa olisi kertynyt 675 euroa.

Akava järkeilee, että kun etuustaso laskee, tukien kannustavuus lisääntyy, työvoiman tarjonta kasvaa ja tätä kautta työllisyys paranee.

Akavanmallissa on aiempaan leikkuriin verrattuna paljon hyvääkin, koska sillä pyritään kannustamaan työllistymisessä. Aiemmat tilastot osoittavat, että uhka päivärahalle siirtymisessä aktivoi muutenkin työnhaussa, ja Akavan malli toisi siihen vielä lisäporkkanan.

Malli on saanut tuoreeltaan kiitosta, mutta siihen sisältyy myös kysymyksiä, joita on syytä selvittää. Sekään ei ota huomioon sitä, että suurin osa työttömistä hakee työtä tosissaan ja jatkuvasti. Koska samoja työpaikkoja hakee moni muukin, ei valinta valitettavasti kohdistu jokaiseen hakijaan vaan vain siihen, jonka valintaa tekevä katsoo sopivimmaksi.

Malli ei myöskään synnytä työpaikkoja. On hyvä pitää mielessä, että Suomen työllisyys ei kohene yksinomaan työttömiä kannustamalla, vaan siihen tarvitaan uusia työpaikkoja ja uudelleen koulutusta, jotta osaaminen ja osaavan työvoiman tarpeet kohtaisivat nykyistä paremmin.

STTK on peräänkuuluttanut lisäresursseja työvoimapalveluihin ja lisäpanostuksia palkkatukeen, jotta työnhakijat saisivat yksilöllistä palvelua työllistymiseen ja jotta osatyökykyisten palkkaaminen olisi yrityksille järkevää.

Tarvitaan myös toimia ikäsyrjinnän torjumiseen. Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Mitä vanhempana jää työttömäksi, sitä hankalammaksi uuden työpaikan löytäminen muuttuu.

Pitäisikö työnantajille olla niin ikään kannustimet siihen, että se ei syrji iän tai muun asiaan kuulumattoman seikan perusteella? Maksatettaisiin vaikka lisämaksuja, jos rekrytoinnit näyttävät vinoumaa. Työnhakijan on itsensä tällaista vaikeaa osoittaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.