Duoliikenne tekee tuloaan

Duoraitiovaunut ovat arkipäivää muun muassa Ilfeldissä Saksassa. Michal Beim / Wikimedia Commons

Rautatien ja raitiotien yhdistävä duoliikenne alkaa Euroopas­sa olla jo varsin tuttu liikennemuoto, vaan ei vielä Suomessa. Nyt Lahden kaupunkiseudulle on tarjolla mahdollisuus toimia tässä kotimaisena uranuurtajana, sillä tuoreen konsulttiselvityksen mukaan Lahden ja Heinolan sekä Lahden ja Orimattilan välisillä radoilla voitaisiin aloittaa henkilöliikenne duoradalla jo vuonna 2025, jos vain rahat löytyvät tarkoitusta varten (ESS 15.8.).

Rahoitus tiedetään tosin tässäkin tapauksessa haastavaksi tehtäväksi, koska kaupunkiseudulle on kehittynyt suuri investointien suma, jolle ei ole loppua näkyvissä. Yksin Lahti on vastikään investoinut eteläiseen ohitiehen 70 miljoonaa euroa kalliiden koulu- ja päiväkotiremonttien lisäksi.

Julkisten rakennusten peruskorjauksista on tullut niin jokavuotista arkipäivää, että ne kilpailisivat myös ensi vuosikymmenellä duoliikenteen edellyttämien määrärahojen kanssa. Kyse ei ole pikkurahasta, sillä konsulttien mukaan tarvittavien radanparannustöiden ja kalustohankintojen hinta kohoaisi edullisimmillaankin päälle 80 miljoonan euron.

Kustannukset moninkertaistuisivat, jos Orimattilan, Lahden ja Heinolan välistä linjaa täydennettäisiin pistoraiteilla Lahden isojen kaupunginosien, keskussairaalan ja Vierumäen urheiluopiston suuntaan. Se olisi toisaalta houkutteleva ratkaisu lisätessään suuresti potentiaalista käyttäjäkuntaa.

Johtavat päättäjät suhtautuvat ehdotukseen varovaisen myönteisesti. Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtajasta Sirkku Hildénistä (sd.) hanke edistäisi seudun vetovoimaa ja ympäristökaupungin tavoitteita. Kaupunki­kehitysjohtaja Olli Alho näkee sen vastauksena ­uuteen hallitusohjelmaan, jossa kannustetaan kehittämään uusia ­liikennemuotoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Lahti aikookin tarjota hanketta osaksi valtion kanssa neuvoteltavaa MAL-sopimusta, mikä toivottavasti sitouttaisi myös valtion osallistumaan sen kustannuksiin samaan tapaan kuin Tampereelle rakentuvan raitiotien tapauksessa. Valtion avulla tai ilman, hinta kohoaa väistämättä niin korkealle, että kuntien rahkeet tuskin riittävät toteuttamaan hanketta konsulttien esittämässä aikataulussa. Alho puhuukin realistisemmin kymmenestä ja Hildén jopa 12 vuodesta.

Rohkeampi on Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen. Hänestä nopeakin aikataulu on mahdollinen, jos valtio saadaan mukaan. Parkkonen huomauttaa, että Päijät-Häme kaipaa kipeästi investointeja. Siksi tämäkin hanke tulisi nähdä mahdollisuutena eikä etsiä syitä, miksi sitä ei voisi toteuttaa. Se kuulostaa viisaalta neuvolta tässäkin yhteydessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.