Rahan uusjaolle hyvät perusteet

EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahojen jako tulee elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) pöydälle loppuvuoden aikana. Markku Ulander

Keskustelu Euroopan unionin alueiden kehittämiseen tarkoitettujen tukien jakoperusteista kiihtyy. Tiistain Etelä-Suomen Sanomissa näkemyksensä kertovat niin eri maakuntien johtajat kuin päijäthämäläiset vaikuttajatkin.

Lähtösysäys keskustelulle saatiin viime viikolla, kun etelä- ja länsisuomalaisten maakuntien johtajat vaativat rahojen oikeudenmukaisempaa jakoa. Vaatimus pillastutti suurinta tukea nykyisin saavat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat. On puhuttu jopa Etelä-Suomen ryöstöretkestä.

Vankat perusteet rahoituksen uusjaolle ovat kuitenkin olemassa. EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahoituksen kokonaispotti Suomeen on ollut vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Kokonaissummasta Itä- ja Pohjois-Suomelle korvamerkityn harvaan asuttujen alueiden tuen osuus on ollut noin 700 miljoonaa euroa. Lopusta 800 miljoonasta eurosta noin kaksi kolmasosaa on ohjautunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Koko potista Itä- ja Pohjois-Suomen osuus on ollut yli 1,2 miljardia euroa.

Huomattavasta aluekehitysrahoituksesta ovat nauttineet esimerkiksi sellaiset hyvinvoivat kasvukeskukset kuin Oulu ja Kuopio. Samaan aikaan rakennemuutoksesta ja pitkittyneestä työttömyydestä kärsivät Lahti, Kouvola ja Pori ovat jääneet huomattavasti vähäisemmän rahoituksen varaan. Päijät-Hämeen maakuntajohtajan Laura Leppäsen osuvasti kuvailema ”ruostevyöhyke” on jäänyt väliinputoajaksi.

Päijät-Hämeessä ei tavoitella ryöstöä, vaan oikeudenmukaisuutta. Rahoituksen jakaminen asukaslukujen mukaisessa suhteessa niin, että tiettyjä alueita hyvitettäisiin bruttokansantuotteen ja työttömyysasteen perusteella, on hyvä tavoite. Ei voi olla niin, että alue jää vaille tarvitsemaansa tukea vain siksi, että sattuu sijaitsemaan liian lähellä Helsinkiä tai Tamperetta. Työttömyys ja sosiaalinen pahoinvointi eivät katso karttaa.

Kiistellyn rahoituksen jakoperusteista päätetään loppuvuoden aikana työ- ja elinkeinoministeriössä torniolaisen elinkeino­ministerin Katri Kulmunin (kesk.) johdolla. Kulmuni toivoo, että maakunnat löytäisivät entiseen tapaan yhteisymmärryksen jakoperusteista. Toive on odotettu, sillä keskustan puheenjohtajuudesta parhaillaan kisaava Kulmuni ei halua menettää keskustan sydänmaiden tukea. Puolueen puheenjohtajanakin Kulmunin asema olisi yhtä hankala.

Pienimmän pahan tie olisi, että maakunnat yhteistuumin korjaisivat rahanjakoa. Retorisesti on kuitenkin ammuttu jo niin korkealta ja kovaa, että sovun löytyminen näyttää hankalalta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Lahdessa katkenneen voimajohtopylvään korjaaminen voi vaatia pitkänkin ajan – onnettomuus valtakunnallisestikin harvinainen
  2. Kytölän asuinalueen työmaa valuttaa savivettä Kymijärveen – "Olisi pitänyt hallita laskeutusaltailla ja padoilla"
  3. Lukijalta: Lahden keskustaa uhkaa slummiutuminen
  4. Salpausselän kisamaastojen fluoripitoisuudet tutkitaan – hiihtoladut kulkevat pohjavesialueella
  5. Tässä Suomen urheilijat viikonlopun Salppuriin
  6. Lahtelainen Tomi Amor on Cheekin levy-yhtiön uusi artisti – "Täytyy katsoa tarkasti, kenen kanssa lähtee tekemään yhteistyötä"
  7. Saksassa karnevaaliyleisöön ajanutta epäillään murhan yrityksistä
  8. Elokuvamoguli Harvey Weinstein todettiin syylliseksi seksuaalirikoksiin – vakavimmat syytteet hylättiin
  9. Leuto ja märkä talvi kuluttaa tiestöä – kerro, missä olet törmännyt pahimpiin paikkoihin Lahdessa
  10. Lahden vanhimmalla ostarilla Ruolalla riittää yhä vetovoimaa – "Yksi parhaista paikoista Lahdessa"
  11. Myrsky sai jäät taas liikkeelle, katso kuvat Vesijärven rannalta
  12. Kauppakeskus Triossa laukesi palohälytys – asiakkaat evakuoitiin
  13. Moni sanoo varautuvansa pahaan päivään, mutta kaikilla se ei onnistu – Jaana, 36, sen sijaan on kerryttänyt vararahastoa jo pitkään: "Erityisen tärkeä se on nyt, kun on perhe ympärillä"
  14. Kivimaan koululla varkaissa käyneen miehen pakomatka päättyi Mukkulaan
  15. Luontodokumentteja tekevät Petteri ja Antti Saario huomaavat ilmaston­muutoksen vaikutukset työssään: "Siitä pitää olla erityisen huolissaan"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.