Pääsykokeiden mukana romutetaan opiskelijat

Elina Nissinen

Olen aina ollut tunnollinen kympin tyttö. Tiesin poikkeuksellisen aikaisin eli yläasteella, mitä haluan opiskella lukion jälkeen. Siksi pystyin valitsemaan kurssit ja aineet ylioppilaskirjoituksiin melko tarkasti jo lukion alussa.

Onnistuin kaikissa yo-kokeissani, ja valmistuin todistuksessani laudatureja ja yksi eximia. Teoriassa olisin siis ihanteellinen valittavaksi korkeakouluun pelkällä todistuksella. Silti olen todella tyytyväinen, että jouduin käymään pääsykokeissa.

Pääsykokeet ovat paras tapa mitata soveltuvuutta ja motivaatiota haettavalle alalle. Koemateriaalit saattavat paljastaa unelmien opiskelupaikan täysin vääräksi tai saada haluamaan sitä entistä enemmän, kuten minulle kävi.

Pääsykoemateriaalit valmentavat myös tieteellisen tekstin lukemiseen ja opettavat alan perustietoja. Itse en voisi kuvitellakaan pärjääväni opinnoissani ilman vanhaa pääsykoekirjaani, jota siteeraan edelleen lähes jokaisessa esseessä.

Tulevaisuudesta ilman pääsykokeita on saatu jo huolestuttavia välähdyksiä. Viime keväänä jopa 60 prosenttia kauppatieteiden opiskelijoista valittiin ensimmäistä kertaa pelkällä todistuksella. STT uutisoi kesäkuussa, että uudistuksen myötä Turun yliopistossa on jouduttu höllentämään kurssien arvostelukriteerejä ja Vaasan yliopistossa on reputettu kauppatieteen peruskursseja enemmän kuin koskaan.

Kummassakaan yliopistossa kurssien sisällöt eivät muuttuneet vaan opettajat kertoivat opiskelijoiden tason laskeneen.

Yksi pääsykoeuudistuksen tavoite oli pienentää valmennuskurssien roolia, mutta siinäkin on epäonnistuttu. Kirjoituksiin valmista­vien abikurssien suosio on noussut ja monet varmasti lukevat vieläkin täysillä pääsykokeeseen.

Yo-tulokset tulevat vasta toukokuun lopussa, joten yliopistot pystyvät vasta silloin määrittämään, mitkä arvosanat riittävät sisäänpääsyyn.

Harva voi luottaa siihen, että oma todistus on tarpeeksi hyvä. Pääsykokeisiin on luettava jo alkukeväällä, ja valmennuskurssi otettava samalla tavalla kuin ennenkin.

Jo yläasteella minulla kävi tuuri. Jos olisin ollut epävarmempi tai saanut vähemmän kannustusta opiskeluun, olisin paininut koko lukion valtavan stressin kanssa.

Lukio on ollut monelle paikka, jossa alavalintaa voi miettiä rauhassa. Nyt ylioppilaskirjoitusten tuloksia painotetaan niin paljon, että jo lukion alussa tehdyt kurssivalinnat voivat vaikuttaa tulevaisuuden opiskelupaikkaan. Aika suuri päätös tehtäväksi ja taakka kannettavaksi 16-vuotiaalle.

Uudistuksessa on myös unohdettu ne ikäluokat, jotka kävivät lukionsa vielä, kun pääsykoe oli tärkein tekijä opiskelupaikan saamisessa. Edes kaksi vuotta sitten ei tiedetty, että suurin osa opiskelupaikoista tullaan jakamaan vain ylioppilastodistuksella.

Korkeakoulusta haaveilevat on sysätty limboon, jossa tulevat pääsykoepänttäämisen lisäksi vuorottelemaan yritykset nostaa yo-arvosanoja syksyn ja kevään kirjoituksissa.

Limbo loppuu vasta opiskelupaikkaan – tai loppuunpalamiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu