Tshernobylin tuho sysäsi Neuvostoliiton hautaansa

Jukka Airo

Silloisessa Neuvostoliitossa, Ukrainan ja Valko-Venäjän rajamailla, tapahtui 26. huhtikuuta 1986 maailman toistaiseksi vakavin ydinvoimalaonnettomuus.

Tshernobylin voimalassa aloitettiin rutiininomainen koe, joka karkasi täysin henkilökunnan käsistä. Reaktori räjähti, ja radioaktiivisia hiukkasia purkautui ilmoille päivätolkulla, ennen kuin henkensä kaupalla työskennelleet palomiehet saivat tulipalon sammumaan.

Muutamassa päivässä ydinsaastetta oli levinnyt eri puolille maailmaa. Vasta silloin Neuvostoliitonkin oli pakko tunnustaa julkisesti, että Tshernobylissä oli tapahtunut jotain, mitä Neuvostoliitossa ei virallisesti olisi koskaan pitänyt voida tapahtua.

Suoratoistopalvelu HBO on julkaissut ylistetyn tv-sarjan, joka tositapahtumiin perustuen kertaa hyytävällä tavalla Tshernobylin onnettomuuden syyt ja ­seuraukset. Suosittelen sarjaa eritoten meille 80-luvun entisille nuorille, joiden mieleen Tshernobyl on jäänyt yhtenä vahvimmista sukupolvikokemuksistamme.

Tshernobylin laskeumasta tehdyt havainnot nostattivat myös meillä suuren huolen. Sitä lietsoi viranomaisten passiivisuus kertoa julkisuuteen, mitä oikein oli tapahtunut ja missä. Syyksi on mainittu meneillään ollut virkamieslakko, mutta niin sanotut yleiset syyt taisivat myös vaikuttaa taustalla.

Sinä keväänä karjaa ei päästetty laitumelle, kaloja ja sieniä kiellettiin syömästä liikaa, eikä lapsia saanut laskea leikkimään hiekkalaatikoille sateen jälkeen. Omaa ja vaimoni huolta lisäsi, että esikoisemme syntyi vain pari viikkoa onnettomuuden jälkeen. Vasta nyt alan uskaltaa luottaa siihen, että Tshernobyl ei sittenkään vaarantanut hänen terveyttään.

Tshernobylissä ja sen lähistöllä ei oltu yhtä onnekkaita. Kymmeniä kuoli heti onnettomuutta seuranneina päivinä, ja edelleenkin voidaan vain arvailla, kuinka paljon erilaiset säteilystä johtuneet vakavat sairaudet lisääntyivät pahimman laskeuman alueilla.

Tv-sarja vahvistaa ilmeisen todenmukaisesti, kuinka välinpitämättömästi Neuvostoliiton (lue kommunistisen puolueen) johto suhtautui ihmishenkiin niin ­ennen kuin jälkeen onnettomuuden.

Piittaamattomuus oli myös onnettomuuden taustalla. Neuvostotiedemiehet tiesivät ydinvoimaloidensa riskit, jotka lauetessaan voivat johtaa katastrofiin. Tietoa ei kuitenkaan saanut jakaa eteenpäin, koska virallisesti neuvostoydinvoimalat olivat maailman turvallisimpia. Herkkähipiäinen suurvalta ei sallinut edes parhaiden asiantuntijoidensa horjuttavan arvovaltaansa.

Vasta kun Tshernobylin onnettomuuden taustat paljastanut ja siksi KGB:n silmätikuksi joutunut tiedemies Valeri Legasov (tv-sarjassa vakuuttava Jared Harris) oli tappanut itsensä, neuvostojohto taipui parantamaan ydinvoimaloidensa turvallisuutta. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut. Kansa ei enää uskonut johtajiinsa. Ja Neuvostoliitto hajosi.

Tshernobylin tuhoutuneen reaktorin ylle rakennettiin hiljattain uusi suojakuori, jonka on arvioitu kestävän 100 vuotta. Se peittää uraania, jonka puoliintumisaika lasketaan satoina miljoonina vuosina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.