Järvikaupungin brändi ei tule itsestään

Mikael Hoikkala

Siitä ei ole montaa päivää, kun viimeksi kuulin vanhan kaskun päijäthämäläisestä mielikuvituksettomuudesta. Siis sen, kuinka vedestä koostuva järvi keksittiin nimetä Vesijärveksi ja sen lahdenpohjukkaan perustettu kaupunki Lahdeksi.

Pohditaanpa tätä hiukan eri kantilta. Voisi luulla, että järvenrantakaupungin brändi syntyy ikään kuin itsestään, mutta näin ei ole.

Vertaan usein Lahtea Hämeenlinnaan, koska ne ovat erinomaisella sijainnilla siunattuja kaupunkeja, ja satun tuntemaan molemmat aika hyvin. Hämeenlinnan seudulla olen suorittanut varusmiespalveuksen, ollut pari kesää paikallislehdessä töissä ja nukkunut kymmenittäin öitä appivanhempieni luona.

Hämeenlinna sijaitsee kauniin Vanajaveden rannalla, mutta siellä ei ole samanlaista järvitunnelmaa kuin Lahdessa.

Pohdin tätä ääneen viimeksi siellä käydessämme. Olimme ajamassa Hämeenlinnan keskustan läpi, oli perjantai-ilta ja täydellinen terassisää. Keskustan reunalla Rantakasinolla näkyi jonkin verran väkeä, mutta kuhina oli kevyttä verrattuna Lahden sataman aurinkoisiin iltoihin.

Pelkääjän paikalla puoliso – Hämeenlinnan seudun kasvatti – nyökytteli ja nosti esiin yhden pointin: ”En ollut ennen Lahteen muuttoa tajunnut, että veneily Suomen järvillä on niin iso juttu.”

Kun Lahdessa sanoo lähtevänsä satamaan, paikalliset ymmärtävät, että puhuja on suuntaamassa Sibeliustalon liepeille. Satama on vakiintunut Ankkurin ranta-<symbol>29</symbol>alueen käyttönimeksi, vaikka yksityinen veneliikenne on pesiytynyt muualle ja risteilylähtöjäkin on suhteellisen vähän.

Satamassa hengaa enemmän veneettömiä kuin veneilijöitä. Se on paikka, jonne moni lahtelainen spontaanisti lähtee ulkoilemaan silloin kun aurinko paistaa.

Hämeenlinnasta pääsee risteilylaivalla Tampereelle asti. Paikallinen ”satama” on kuitenkin vain pieni pläntti siinä Rantakasinon kohdalla.

Tilastot antavat tukea näppituntumalleni. Päijät-Häme on asukasluvultaan (202 000) vain hiukan Kanta-Hämettä (173 000) suurempi, mutta moottoriveneiden määrässä eroa on lähes tuplaten (22 000 vs. 12 700, Taloustutkimus 2016) Päijät-Hämeen hyväksi.

Järvipinta-alan määrä selittää tätä osittain, mutten usko, että kaikilta osin. Kyse on kulttuurieroista.

Hämeenlinnan Kantolan tapahtumapuistossa rokataan tänäkin kesänä yli 50 000 katsojan voimin, tällä kertaa Metallican tahdissa. Vesitaksiyhteyttä keskustasta Kantolaan ei ole vieläkään perustettu, vaikka se olisi verraton tapa purkaa liikennesumppua ja saada ostokykyiset asiakkaat nopeasti keskustan palveluiden äärelle.

Lahti on tuotteistanut itsensä järvikaupunkina aika hyvin. Täällä on ollut F1-veneitä, ja Ironman-triathlon on hyvää vauhtia vakiintumassa.

Vielä paremminkin voisi olla. Esimerkiksi Enonsaari nukkui ruususen unta vuosikymmenet, eikä sen potentiaalia ole edelleenkään kunnolla ulosmitattu.

Mieltä rauhoittavan järvimatkailun markkinoinnissa pitää olla tarkkana, ettei mielenrauhaa pilata turistihälinällä. Niin suuria matkailijamäärät eivät kuitenkaan Lahden seudulla vielä ole, etteikö kasvun varaa olisi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Kinnarin tilalla Hollolassa pannaan nyt lautaselle suolaista ja makeaa kuin juhlan kunniaksi – tilamyymälöissä ja sisustuskahviloissa käy kova vilske, ja myyntiluvuissa ohitetaan paikoin viime kesän numerot
  2. Orimattilalainen Jani Paukku on Suomen vaarallisimmassa työssä: "Moni ajattelee, että täällä voi suhata, miten sattuu"
  3. Sopimuspalokuntien toiminta uudistuu: koko maassa puhuttaneet korvauskiistat aiheuttavat luultavasti koko varallaolojärjestelmän uusiutumisen
  4. Minna Laaksonen kinusi pyllyjumppapuvun – Aerobic vyöryi saleihin 1980-luvulla ja mullisti ryhmäliikunnan
  5. Lahtelaiset radonurakat menevät markkinaoikeuden ratkaistavaksi - Tarjouskilvan hävinnyt yrittäjä väittää Lahden Talojen maksavan roimaa ylihintaa
  6. Punkin purema voi tehdä allergiseksi liharuualle – harvinaista sairautta ei osata aina tunnistaa, joten diagnoosin saanti voi kestää vuosia
  7. On pakko painaa pitkää päivää – elokuvantekijöillä on nyt kiire kuroa umpeen koronaepidemian sotkemia aikatauluja
  8. FC Kuusysissä pelaavat Venla ja Maija Meronen tähtäävät liigapelaajiksi – mahdollinen kohtaaminen olisi uusi kokemus aina samalla puolella pelanneille siskoksille
  9. Jussi Eerikäisen Vierailija-kolumni: Iällä on väliä – valitettavasti
  10. Ensimmäinen ampiaisenpisto ei ole koskaan vaarallinen, mutta moni ei tiedä, onko vakavasti allerginen pistoille
  11. Muumimaailmassa sadusta tulee hetkeksi totta – Tove Janssonin rakastettujen tarinoiden hahmoja pääsee tapaamaan poikkeuskesänäkin
  12. Lukijalta: Omaishoitajien asemaa on välttämätöntä parantaa
  13. Löysitkö luonnosta kuolleen supikoiran? Ruokavirasto tutkii sille lähetetyistä näytteistä vakavia eläintauteja
  14. Kolumni: Työleiri etsii reippaita tiimipelaajia
  15. Jokelan kartanossa vaihtuvat omistajat – lauantaina pidettiin tyhjennyskirppis, jonne oli tullut väkeä ainakin Espoosta saakka

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.