Voiko Lahti pelastaa kapitalismin?

Helmi Hämäläinen

Maailman suurimpien osakeyhtiöiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen huippuyhtiöiden tuotot eivät ole kasvaneet aikoihin, mutta niiden osakekurssit jatkavat silti nousuaan. Osakkeiden arvo kasvaa, kun kuluttamisen arvostus kasvaa.

Osakemarkkinatovat irtautuneet taloudesta ja todellisuudesta, toteaa myös Wall Streetin pörssitoimittaja Markus Koch Ylen esittämässä Talouskasvun takaraja -dokumentissa.

Kochin mukaan kukaan ei tiedä, mitä kapitalismiin perustuvalle maailmalle tapahtuisi, jos kuluttaminen yhtäkkiä romahtaisi.

Kapitalismi toimii vain, jos talous kasvaa, ja kasvu mahdollistaa monenlaista hyvinvointia. Ongelmana kuitenkin on, että ikuinen kasvu on luonnonlakien vastaista.

Tällä hetkellä kapitalismin suurimmat uhat näyttäisivät olevan Maan rajallinen kantokyky ja ilmastonmuutos. Tarvittaisiin 3,8 maapalloa, jotta jokainen voisi saavuttaa suomalaisten elintason.

Talouskasvusta tuli toisen maailmansodan seurauksena maailman tärkein poliittinen päämäärä. USA nousi talouskriisistä sotakalustotuotannollaan, ja samalla keksittiin käsite bruttokansantuote. Sodan jälkeen länsimaiden BKT kasvoi vauhdilla. Kasvu symboloi edistystä ja tuotti hyvinvointia.

Vuosituhannen lopulla lainaraha mahdollisti kuluttamisen myös vähävaraisille. Velanotto loi pohjan nykyiselle kasvulle, ja siitä tuli kapitalismin kantava voima.

Kasvu oli varhaiselle ihmiskunnalle tarpeellinen asia, ja maailmassa on yhä miljoonittain ihmisiä, jotka tarvitsevat kasvua, eli ruokaa ja suojaa.

Suomessa kysymys on, millä työllisyys saadaan nousuun, kun kasvu taittuu. Talouden oppikirjojen mukaan kasvulle ei ole rajaa, mutta median välittämä viesti on toinen.

Lisäksi talouskasvun logiikka on täydellisessä ristiriidassa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kanssa. Mitä enemmän markkinoille pumpataan tavaraa, sitä enemmän tulee päästöjä ja roskaa.

Talouskasvun takaraja -dokumentissa Amazonin sademetsässä valtavalla karjatilalla työskentelevä mies toteaa, että vain taivas on rajana kasvulle.

Ja hän lienee oikeassa, sillä luonto kyllä hoitaa tehtävänsä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa ikävimmillään ekokatastrofia ja massiivisia sukupuuttoja.

Toisaaltahistoria osoittaa, että tiukan paikan tullen ihminen usein keksii ratkaisun. Finanssikriisistä selvittiin, ja kolmannen maailman valtioissa on tilaa kasvavalle vauraudelle. Mutta entäs sitten, kun kolmas maailma on valloitettu ja Maan keuhkot rykivät?

Ehkäpä joku tuo markkinoille järkälemäisen hiili-imurin, joka puristaa ilmakehän päästöistä timantteja. Ratkaisujen keksimiseen tarvitaan joukkojen voimaa ja uusia toimintatapoja.

Euroopan vihreä pääkaupunki on auktoriteetti, joka voi luoda uusia normeja. Lahti voi tittelinsä turvin haastaa yrityksiä toimimaan ympäristön kannalta kestävästi.

Kukaan ei halua rangaista yksilöä saati yrittäjää. Siksi tarvitaan esimerkkejä, jotka muuttuvat lopulta kaikkia koskeviksi kapitalismin normeiksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Koronakevään ketutuksesta syntyi sarja kirkkovenekoruja, jotka pelastivat hollolalaisen kultasepän konkurssilta
  2. Rikoksilla oireilevia nuoria pitää auttaa jo vankilassaoloaikana – "Me emme tuomitse tai ylenkatso"
  3. Huvivenekin tarvitsee nyt päällikön, määrittää uusi vesiliikennelaki – "Soutuveneessäkin pitää jonkun ottaa vastuu"
  4. Vääksynjoen muinainen silta saa muistomerkin
  5. Kiistelty laki hidasautoista voi vielä kaatua – "Useita muutoksia tarvitaan, jos ratkaisu yleensä löydetään"
  6. Lahden seudun ilmaa on hyvä hengittää suurimman osan ajasta, kertoo tuore raportti
  7. Nelostien pullonkaula katoaa: Hartolan-Oravakivensalmen osuus sai rahoituksen hallituksen lisätalousarvioesityksessä
  8. Maailmassa ei ole vain yhtä viittomakieltä, kuten monet kuulevat luulevat – Jotkut jopa pähkäilevät, voivatko viittomakieliset ajaa autoa
  9. Pääkirjoitus: Koronakriisistä seuraa kaikkien aikojen hevoskuuri
  10. Ennätysmäärä kokelaita kirjoitti tänä keväänä vähintään viisi laudaturia – huippuarvosanoja kirjoittavien määrä on noussut kymmenessä vuodessa
  11. Mikael Hoikkalan Esalainen: Olenko juppi vai juntti, kun viiletän trikoissa pitkin maaseudun teitä?
  12. Ripeys pelasti vesistön Lahden Jokimaan suurpalossa – "Alussa meinasi tulla pieni paniikki"
  13. Ohikulkijat hieraisivat silmiään Lahdessa – rasismin vastainen kannanotto ilmestyi LAD-museon seinään, asialla muraalitaiteilijat
  14. Lisätalousarvioesitys on jättimäinen 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus
  15. Tikka hakkasi väärää puuta – aiheutti maastopalon Padasjoella

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.