Pekka Rusila kirjoitti Etelä-Suomen Sanomien mielipidesivulla 23.5. seurakunnan jäsenyydestä otsikolla ”Byrokratian kukkanen seurakunnassa”. Kirjoitus antaa vaikutelman, että kirkkoherroilla, piispoilla tai arkkipiispalla olisi toimivaltaa päättää seurakuntalaisen kuulumisesta tiettyyn seurakuntaan.
Kenelläkään edellä mainituista viranhaltijoista ei ole mahdollisuutta päättää siitä, minkä seurakunnan jäsen kukin seurakuntalainen on tai haluaisi olla. Nykyisen kirkkolain mukaan ”kirkon jäsen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka taikka väestökirjanpitokunta”. Vakituinen asuinpaikka määrittää siis samalla seurakunnan jäsenyyden. Lahden seurakuntayhtymään kuuluu viisi seurakuntaa, joiden jäsenet tulevat Lahden kaupungin eri osista: Keski-Lahdesta, Launeelta, Joutjärveltä, Salpausselältä ja Nastolasta.
Kirjoittaja on oikeassa siinä, että nykyinen kirkkolaki ei huomioi riittävästi seurakuntalaisen tahtoa kuulua siihen seurakuntaan, jonka hän kokee hengelliseksi kodikseen. Tätä pulmaa on yritetty ratkoa muun muassa kirkolliskokouksessa, jonka tehtävänä on ylläpitää kirkkolain ajanmukaisuutta.
Tilanteessa on kuitenkin mahdollista käyttää pelisilmää. Tässä Nastolan seurakunta toivottaa kirjoittajan lämpimästi tervetulleeksi mukaan seurakunnan jumalanpalveluksiin ja tapahtumiin kokemaan kotiseudun yhteisöllisyyttä sekä kristittyjen yhteyttä, vaikka asuisikin Lahden Ankkurissa.
Kirjoittaja on Nastolan kirkkoherra.