Lehdistössä on alkanut uutisointi niin ruoan kuin energiankin hintojen laskusta. Tämähän merkitsee inflaation vastakohtaa eli deflaatiota, joka on talousasiantuntijoille kauhistuttava asia. Sellaista ei ole nähty vuosikymmeniin, jos koskaan. Siltä suunnalta onkin odotettavissa itku ja parku, koska hintojen lasku merkitsee talousviisaiden mukaan taantumaa.
Nyt on kuitenkin kyseessä täysin poikkeuksellinen tilanne, koska inflaatio poikkesi normaalista inflaatiosta. Kyseessä oli Ukrainan sodan aiheuttama kustannusinflaatio, joka johtui pääasiassa EU:n ulkopuolisten tahojen hintojen korotuksista. Suomessa tilannetta pahensi vielä energiayhtiöiden hyssyttely valtiovallan taholta. Ei kyetty asettamaan sähkölle hintasulkua, vaan tyydyttiin jälkikäteisiin hyvityksiin.
Tavanomaisessa inflaatiossa kysyntä ylittää tarjonnan, jolloin tuottajat pääsevät nostamaan hintojaan. Nyt tuottajat joutuivat nostamaan hintojaan kustannusten noustessa. Kuluttajiin tämä iski vielä ikään kuin puukon selkään, koska energian hintojen nousulle ei ollut vaihtoehtoja. Etenkin sähkö oli kriittinen tekijä.
Mielenkiintoista on nähdä, kuinka sähkön hintakompensaatiot näkyvät inflaatiolaskelmissa. Laskussa näkyy kyllä sähkön hinta, joka sitten on hyvitetty.
Ettei vaan menisi Tilastokeskuksessa sormi suuhun?
Tilannetta pahensi vielä Euroopan keskuspankin omaperäinen käsitys, että se voi koronnostoilla kukistaa inflaation, kuten normaalisti kysyntäinflaation kohdalla tehdään.
Nyt keskuspankin koronnostot olivat kuitenkin bensiiniä liekkeihin, koska eiväthän ne kohdistuneet EU:n ulkopuolisiin toimijoihin, vaan leikkasivat kulutusta entisestään. Tästä todisteena on lisääntynyt konkurssien määrä ja rakennusalan syvenevä lama.
Tämä tiekään ei ole vielä loppuun kuljettu.
Pääministeri oli täysin oikeassa vastustaessaan koronnostoja, mutta eipä häntä keskuspankeissa kuunneltu!
Kirjoittaja on lahtelainen tietokirjailija.