Joku vääräleuka vitsaili, että Björn Wahlroos ehti olla sivussa UPM:stä vain kuukauden ja heti alkoi firmalla mennä huonosti. Tällä vinoilija tarkoitti sitä, että Wahlroos väistyi UPM:n hallituksen puheenjohtajan paikalta huhtikuun puolivälissä ja torstaina UPM varoitti, että yhtiön liikevoitto tulee alkuvuonna jäämään viime vuotta heikommaksi. Aiemmin oli ennakoitu kasvua.
No eihän se tietenkään Wahlroosin ansiota tai syytä ollut. Näkymiensä heikkenemistä ovat valitelleet muutkin metsäalan toimijat muun muassa sellun halpenemisen vuoksi. Mutta jotain se kuitenkin kertoo Wahlroosin maineesta, että tällainen vitsi ylipäänsä keksittiin.
Björn Wahlroos on mielenkiintoinen persoona. Hän on valtakunnan virallinen taloussättijä, joka kantaa näkyvästi kapitalistin leimaa otsassaan. Olen kuunnellut Wahlroosia useissa tilaisuuksissa ja kerran on ollut aikaa istua kahdestaan ja kasvokkain enemmänkin kuin kahvikupin yli. Se oli syksy 2002, jolloin tein Wahlroosista syntymäpäivähaastattelun Aamulehteen ja Turun Sanomiin. Wahlroos täytti tuolloin lokakuussa 50 vuotta. Haastattelun otsikko oli: "Kapitalistista kartanonherraksi". Wahlroos oli vuotta aiemmin ostanut kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Joensuun kartanon Halikosta von Knorringien suvulta. Jutussa uumoiltiin, että noinkohan Wahlroos voisi jo viisikymppisenä vetäytyä aktiivisesta roolistaan liike-elämässä ja siirtyä töppöset jalassa tassuttelevaksi kartanonisännäksi.
Uskaltaako kukaan kertoa Orpolle Turun tunnin junan hintalappua?
Eipä voinut. Björn Wahlroosista oli vastikään tullut suurimpana yksityisenä omistajana Sammon toimitusjohtaja. Siellä riitti tekemistä. Vuonna 2006 hän teki kertakaikkisen timanttisen diilin myydessään Sammon pankkitoiminnot tanskalaiselle Danske Bankille neljällä miljardilla eurolla. Voi sitä hymyä. Olen kuullut, että kolme miljardiakin olisi välttänyt.
Vuonna 2008 alkoi hallituksen puheenjohtajuus UPM:ssä ja 2011 Nordeassa.
Wahlroosilla on sikäli mielenkiintoinen tausta, että hän aloitti yliopistomaailmasta ja siirtyi sieltä liike-elämään. Wahlroos toimi Hankenissa kansantaloustieteen professorina vuoteen 1985 asti, jolloin kuului SYP:n pääjohtajan Mika Tiivolan kutsu. Kuulemma Wahlroosilla oli ollut onni mukana ja hyvä ajoitus, sillä hän oli tehnyt taloustaidoillaan vaikutuksen Mika Tiivolan vaimoon Satuun jollakin Sitran kurssilla. SYP:ssä Wahlroos pääsi sitten konkretisoimaan puheet teoiksi. Tosin puhumisen lahjaansa hän on kyllä käyttänyt sen jälkeenkin.
Nyt puheet kiinnostavat, kun Suomeen sorvataan uutta hallitusohjelmaa ja talouden tasapainotuksella on siinä iso rooli. Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan hyvinvointiyhteiskunnalle voi ensi vuosikymmenellä heittää hyvästit, ellei nyt tehdä asioita isosti.
Wahlroos tarjosi lauantaina Ylen Ykkösaamussa lääkkeeksi tuttuja teesejä: Työttömyysturvajärjestelmän rivakkaa uudistamista ja kohdennettuja verohelpotuksia, jotka osoitettaisiin "tuottavimpiin kohteisiin". Tuottavimmissa kohteissa on se poliittinen haaste, että sillä tarkoitetaan kansanjoukkoa, jolla jo menee hyvin. Toki porvaripohjalta tällaiset uudistukset voisivat onnistuakin.
Tuottavista kohteista tulivat mieleen – yllätys, yllätys – junaradat. Lehtitietojen mukaan hyvinvointialueiden lisämiljardi oli tullut Orpolle yllätyksenä. Uskaltaakohan kukaan – edes Wahlroos – näissä oloissa kertoa varsinaissuomalaiselle Orpolle, paljonko se Turun tunnin juna maksaa.