Jyväskylän yliopistossa on kehitetty menetelmä, jolla voidaan laskea yrityksen toiminnan haittavaikutus luontoon. Ensimmäisenä on laskettu S-ryhmän haittaprosentti, joka on 2,7 promillea eli 0,0027 prosenttia.
Minua kiinnostaisi tietää, miten laskelmissa on onnistuttu huomioimaan muun muassa yrityksessä töissä käyvien työmatkat ja se, mitä he syövät. Kaikki vaikuttaa johonkin.
Luontojalanjälkeen vaikuttaa myös se, millaiset ovat kaupan hyllyt: ovatko ne puuta vai rautaa. Lienee ymmärrettävissä, että alipainoiset työntekijät jättävät pienemmän jäljen, ainakin, jos käyvät töissä sähköskuutilla. Kokonaisuus, kuten ”hukkabanaanit” on ratkaisevaa, vai eikö?
Meinasin jo unohtaa: eräs minua mietityttävä seikka on se, että miten laskelmassa huomioidaan myyntipisteiden sijainnin astepäiväluku ja varastotilojen mediaanilämpötila per kuutiovuorokausi?
Kirjoittaja on porilainen.