On älyllistä hurskastelua väittää, että kansanedustajat olisivat töissä Arkadianmäellä koko Suomen ja kaikkien suomalaisten puolesta. Toki niinkin, mutta jokaisessa kansanedustajassa asuu pieni pitäjäläinen. Kaikki he ovat jostakin kotoisin ja katsovat asioita tietynväristen lasien läpi. Viiteryhmä voi olla kylä, kunta tai maakunta.
Maakunnan kokoisten vaalipiirien sisällä tilanne on kohtalaisen selkeä. Keski-Suomesta valittu kansanedustaja ajaa Keski-Suomen asioita. Varsinaissuomalainen ajattelee Varsinais-Suomen etua. Ainakin niin pitkälle kuin puolueen kuri antaa myöten.
Vaan toista on vaalipiireissä, jotka ovat kahden maakunnan kokoisia. Itsellä tästä on aiempaa kokemusta Kainuusta, joka oli osa Oulun vaalipiiriä. Vaalien alla oli kova vääntö siitä, pääseekö Kainuusta läpi kolme, neljä vai viisi ehdokasta. Tuloksen perusteella oli sitten ennustettavissa, paljonko valtionkassasta liikeni hyvää Kainuun puolelle ja paljonko meni Ouluun. Toki ministerivalinnoillakin oli merkitystä.
Äänestä ketä äänestät, kunhan äänestät päijäthämäläistä!
Samanlaista kissanhännänvetoa on nähtävissä myös Savo-Karjalan vaalipiirissä, kun kuopiolaiset ja joensuulaiset otattelevat yhteen. Eikä tämä kahtiajako ole merkityksetön Hämeessäkään.
Muualta tulleena ei ole voinut kuin ihmetellä, miten vaalimatematiikka toimii – tai ei toimi – Hämeessä. Oulussa oli selvää, että isompi vie ja pienemmälle jää rippeet. Täällä asianlaita näyttäisi olevan täysin päinvastoin.
Väeltään vähäisempi Kanta-Häme on kerta toisensa jälkeen vienyt pidemmän korren. 2000-luvulla ainoastaan 2015 vaaleissa Päijät-Hämeestä meni läpi enemmän kansanedustajia kuin Kanta-Hämeestä. Muulloin voimasuhteet ovat olleet 8–6 tai 9–5 kantahämäläisten eduksi. Tulos on käsittämätön senkin vuoksi, että luulisi olevan helpompaa äänestää tuttua kuin tuntematonta. Ja lähtökohtaisesti tutun ehdokkaan kuvittelisi löytyvän omasta maakunnasta.
Kaikkiaan viime vaaleissa Kanta-Häme hyötyi äänivuodosta 2,5-kertaisesti Päijät-Hämeeseen verrattuna. Päijät-Hämeestä valitut edustajat saivat Kanta-Hämeestä yhteensä vajaat 5 400 ääntä. Kanta-Hämeen valituille ääniä valui täältä miltei 14 tuhatta. Jotta puntit olisivat tasan, noin 10 tuhatta päijäthämäläistä voisi katsoa peiliin ja kysyä, miten meni omasta mielestä? Päijät-Hämeessä on miltei 20 prosenttia enemmän asukkaita kuin Kanta-Hämeessä. Pitäisihän sen näkyä lopputuloksissakin.
Vaikka tällainen jäsentenvälinen vertailu voi tuntua kevyeltä numeroleikiltä, paikallisuudella on merkitystä. Kempeleestä kotoisin olevan Juha Sipilän pääministerikaudella käynnistettiin 170 miljoonan euron moottoritieremontti Oulusta Kemiin. Siilinjärveläisen Jyrki Kataisen ollessa valtiovarainministerinä Kuopion pohjoispuolelle alettiin rakentaa uudenkarheat Kallansillat. Valtio rahoitti hanketta 90 miljoonalla eurolla. Helsinkiläisellä Paavo Lipposella oli tärkeä rooli Mäkelänrinteen uimahallissa. Varkautelainen Kari Rajamäki ajoi aktiivisesti Varkaus–Joroinen-välin parannusta. Ja täkäläisittäin Orimattilan Kalle Jokisella oli sormensa pelissä eteläisen kehätien saamisessa.
Gallupien perusteella meillä pitäisi olla nyt erinomaiset saumat kantahämäläisten päihittämiseen. Tehkää se. En halua olla enää todistamassa vaalimatematiikan epäyhtälöä. Jokainen tehkööt omat valintansa, mutta muista se tärkein. Äänestä ketä äänestät, kunhan äänestät päijäthämäläistä!