Lahdessa työllisyystilanne on kohentunut aiempiin vuosiin verrattuna, jos mittarina pidetään työttömien osuutta työvoimasta. Hämeen Ely-keskuksen mukaan Lahden työttömyysaste oli helmikuussa 13,4 prosenttia. Edellisvuodesta tilanne parani eli työttömien osuus laski 1,3 prosenttiyksikön verran. Henkilömääräksi muutettuna Lahdessa työttömien määrä väheni vuodessa 653 ihmisellä.
Työttömyyslukujen perusteella koronavuodet alkavat nyt olla takanapäin. Huippuvuonna 2020 Lahden työttömyysaste oli peräti 17 prosenttia. Siitä on nyt lasketeltu alaspäin. Parempaan on kuitenkin vielä pyrittävä, sillä nyt ollaan päästy vasta vain hieman koronavuosia edeltäneen tason paremmalle puolelle. Vuosina 2019 ja 2020 Lahden työttömyysaste huiteli 13,8 prosentin tienoilla eli nyt ollaan siitä vajaat puoli prosenttiyksikköä edellä.
Työvoimapulaa paikattava sekä muutolla että työttömiä aktivoimalla.
Valtakunnan keskiarvoihin on kuitenkin vielä matkaa. Koko maan työttömyysaste oli helmikuussa 9,7 prosenttia. Keskiarvon heikommalle puolelle Lahti jää myös alle 25-vuotiaiden osalta. Tällaisten nuorten työttömien osuus samanikäisestä työvoimasta on Lahdessa 14,5 prosenttia, reilut kolme prosenttiyksikköä koko maan tulosta suurempi siinäkin.
Ja vaikka pitkäaikaistyöttömienkin osuus on vuosien saatossa laskenut, tasoon ei voi olla tyytyväinen. Tuoreen raportin mukaan Lahdessa on eniten rakennetyöttömyyttä 12 suurimman kaupungin vertailussa. Silloin lasketaan yhteen pitkäaikaistyöttömät, työllistämispalveluilta työttömäksi jääneet ja työllistämispalveluista toiseen siirtyneet henkilöt. Siis kaikki ne, jotka eivät ole aidosti työmarkkinoiden käytettävissä.
On surkuhupaisaa, että maassa puhutaan samaan aikaan työvoimapulasta ja esimerkiksi Lahdessa on edelleen kaksinumeroiset työttömyysluvut. Sehän on totta, että kaikkia ei koskaan saada työmarkkinoiden piiriin, mutta osuuden pitäisi ehdottomasti olla alle 10 prosenttia.
Tähän yltävät Päijät-Hämeen puolella vain Asikkala, Hollola, Kärkölä ja Iitti. Maakuntien välisessä vertailussa Kanta-Häme näyttäisi olevan niskanpäällä. Siellä yli 10 prosentin työttömyyskuntia on vain kolme: Hämeenlinna, Forssa ja Humppila, ja nekin vain muutaman kymmenyksen yli.
Seuraavalle hallitukselle on savottaa siinä, että työvoimapulaa päästään paikkaamaan sekä työperäisellä maahanmuutolla että kotimaisia työttömiämme aktivoimalla.