Puhutaan työvoimapulasta, ja tilastot kertovat, että joka vuosi eläköityy 10 000 ihmistä enemmän kuin syntyy. Tästä huolimatta tammikuun lopussa maassamme oli 27 400 alle 25-vuotiasta työtöntä työhakijaa, kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli 258 000.
Lisäksi moni nuori joutuu tekemään osa-aikaista työtä, vaikka haluaisi tehdä täysiä tunteja. On mielestäni niin väärin, että silloin, kun ihminen on nuori, elämän rakentaminen edessä, ei ole töitä, ei mahdollisuutta rakentaa tulevaisuutta, ei mahdollisuutta nauttia nuoruudesta, kun on jatkuva huoli toimeentulosta.
Monella nuorella ensimmäinen askel työelämään on peruskoulu-aikainen TET-jakso (työelämään tutustuminen). Se voi johtaa kesätyön saantiin ja jopa vakituiseen työsuhteeseen.
Niin kävi meidän perheessämme. Poika haki ja pääsi TET:iin autoliikkeen yhteydessä toimivaan fiksaamoon, teki siellä hommansa kiitettävästi sai sieltä lukiovuosina kesätöitä ja sen jälkeen paiski toista vuotta kokoaikaisena töitä, kunnes lähti suorittamaan varusmiespalvelusta. Elämä jatkui näillä eväin hyvin eteenpäin.
Pikkusiskonsa teki TET:in ison kauppaliikeketjun marketissa vaatepuolella, sai hänkin sieltä kesäisin töitä lukioaikana ja sen jälkeen vielä vajaat neljä vuotta teki siellä osa-aikatöitä koko sen ajan, kun opiskeli toiseen ammattiin. Tämä työskentely mahdollisti hänelle itsenäisen asumisen jo opiskeluaikana. Hän olisi päässyt vakituiseen työhön samaan paikkaan, mutta valitsi koulutuksensa mukaisen sairaanhoitoalan.
Niin työttömän kuin työantajankin kannattaa hyödyntää yhteiskunnan mahdollistamat tukimuodot.
Nämä esimerkkeinä siitä, kuinka jo peruskoulun muutaman viikon kestävän TET-paikan valinta voi mahdollistaa jatkossa kesätöitä ja jopa pysyvän työpaikan.
Niin työttömän itsensä (työllistymisensä takia voi "myydä" itsensä tukineen töihin vaikka vuodeksi ja näyttää sinä aikana osaamisensa, saada pysyvän työpaikan tai ainakin ammattitaidon hankittua), kuin yritysten, yhdistysten ja vastaavien kannattaa selvittää oikeutensa saada ja hyödyntää myös muun muassa palkkatuella työllistyminen.
Lisäksi ainakin Lahdessa on mahdollista saada Lahti-lisää. Lahti-lisä on työttömälle työnhakijalle myönnettävä harkinnanvarainen tuki, jota voi saada lahtelaisen henkilön palkkauskustannuksiin. Tämä lisä ja palkkatuki yhteensä eivät saa ylittää palkkauskustannuksia.
Lahti-lisää haetaan Lahden kaupungin työllisyyspalveluilta. Palkkatukea taas haetaan TE-palveluilta (Työ- ja elinkeinotoimisto), joilta saa tarkempaa tietoa summista, osa-aikaisille ja osa-työkykyisille tai puutteellista ammattitaitoaan kehittävälle myönnettävistä tuista.
Esimerkiksi 1 800 euroa osa-aikaiseen palkkaan, jonka päälle palkkakustannuksiin lasketaan palkan sivukulut noin 400 euroa (yht. 2 200 euroa), on saatu palkkatukea noin 1 800 euroa ja Lahti-lisää noin 400 euroa. Eli kutakuinkin kaikki palkkauskustannukset on katettu näillä harkinnanvaraisilla tuilla pitkäksikin aikaa.
Joissain tapauksissa osa-aikaisen palkkatuki edellä mainituin palkoin saattaa olla noin 1 150 euroa ja Lahti-lisä esimerkiksi 750 euroa. Kun työnantajan kokonaispalkkakustannukset sivukuluineen ovat noin 2 200 euroa.
Siis niin työttömän kuin työantajankin kannattaa hyödyntää yhteiskunnan mahdollistamat tukimuodot, eivätkä ne kilpailua vääristä, koska tukea voivat hakea varsin laajat tahot. Kaikki keinot on syytä ottaa käyttöön, kun on kyse työn saannista ja isossa kuvassa ihmisen elämästä.
On myös hienoa, että eräät maakuntamme yritykset kantavat yhteiskuntavastuuta ottamalla harjoitteluun ja töihin erityisnuoria ja myös erityisaikuisia, kuten olemme saaneet ESS:takin lukea. Tulevaisuudessa kun meillä on suuri pula työvoimasta, on syytä saada koko työvoima-kapasiteetti käyttöön, ja samalla tarjota mielekästä tekemistä niille, joille elämä ei ole antanut samoja terveydellisiä edellytyksiä, kuin jota kuinkin terveille on annettu.
Kirjoittaja on lahtelainen eduskuntavaaliehdokas (kd.).