Vaalikentillä törmäämme jatkuvasti väitteeseen, että ”vihervasemmistohallitus” on ottanut 40 miljardia uutta velkaa valtiolle. Katsotaanpa, mistä vaalikauden yhteenlaskettu alijäämä koostuu.
Koronapandemiaan liittyviä määrärahoja on lisätty budjetteihin 2020–23 yhteensä noin 16 miljardia euroa. Näistä oppositio on ollut samaa mieltä hallituksen kanssa. Venäjän hyökkäyssota ja sen vyöryttämä energiakriisi on lisäämässä menoja noin kahdeksan miljardia vuoteen 2026 mennessä, mutta tulojen menetykset huomioon ottaen vaikutus valtion alijäämään jo nyt on tuota luokkaa. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat tukeneet.
Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella on sen ohjelman mukaisia tulevaisuusinvestointeja rahoitettu noin kaksi miljardia valtion omaisuustuloilla, mikä ei siis ole kasvattanut velkaa.
Kaikkiaan kriisien ulkopuoliset toimet vaalikaudella ovat kasvattaneet velkaa noin kymmenellä miljardilla eurolla. Näitä menoja ovat muun muassa pienten eläkkeiden tasokorotukset, sosiaaliturvan indeksitarkistukset, oppivelvollisuuden laajentaminen, lisärahoitus sote-palveluihin, hoitotakuuseen ja hoitajien koulutukseen sekä poliisitoimintaan.
On määrätietoisesti käytettävä monipuolista keinovalikoimaa.
Oppositiopuolueet ovat hyväksyneet valtaosan myös näistä määrärahoista. Lisäksi parlamentaarisesti on nimenomaisesti sovittu tutkimuksen ja kehityksen lisärahoitus samoin kuin veikkausvoittovarojen menetysten kompensointimalli.
Vaikka velkaantuminen pakkoraossa on varsin laajasti hyväksytty, valtion velan hoito ja velkaantumisen tyrehdyttäminen huolestuttaa syystäkin kansalaisia. On määrätietoisesti käytettävä monipuolista keinovalikoimaa: työllisyyden kohentaminen edelleen, talouskasvun vauhdittaminen, valtion tulopohjan vahvistaminen oikeudenmukaisin verouudistuksin ja harkitut menosäästöt koko budjetin tarkan haravoinnin kautta.
Myös huolet yksityisistä veloista kasvavat, kun Euroopan keskuspankki on tiuhaan tahtiin nostanut ohjauskorkojaan. Korkotaso ei pitemmälle historiaan katsoen ole poikkeuksellisen korkea, mutta suhteessa pitkään totuttuihin lähes nollakorkoihin muutos iskee rajusti etenkin isojen asuntovelkojen kanssa painiskeleviin.
Ylivelkaantumisen ongelmat väijyvät taas kulman takana. Niiden ennaltaehkäisyyn sekä maksukyvyttömyystilanteiden ratkaisuun on tällä vaalikaudella onneksi panostettu. Positiivinen luottorekisteri saatiin aikaiseksi ja maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa lyhennettiin olennaisesti. Ulosoton suojaosuutta on korotettu takuueläkkeen tasolle täksi vuodeksi kokeiluna ja siitä eteenpäin toivottavasti pysyvänä.
Yksityishenkilöiden velkajärjestelyä sekä yrityssaneerausta uudistettiin viime vuonna. Aiempi velkajärjestely ei enää ole este uudelle, ja elinkeinotoiminnassa velkaantuneiden pääsy velkajärjestelyyn on helpottunut.
Varmaa on, että tarkalle taloudenpidolle on lähivuosina kysyntää sekä julkisessa taloudessa että perheissä ja yrityksissä. Kansanviisauden mukaisesti vara on viisautta eikä vahingon enne.
Kirjoittaja on hämeenlinnalainen kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas (sd.).