Kulttuurin ja taiteen tukeminen on myös laaja-alaista hyvinvoinnin ja maamme talouden tukemista. Meistä jokainen tunnistaa varmasti jonkin merkittävän kulttuurisen kokemuksen elämässään, jolloin jokin teos tai tapahtuma on koskettanut elähdyttävästi sieluun asti.
Kyseessä on voinut olla äänite, konsertti, laulaminen kuorossa, teatteri harrastuksena, näyttely, festivaali, satunnainen taiteen näkeminen vaikka graffitina, tanssiminen kotona, lavalla tai klubilla, käsityön tekeminen tai näkeminen, lista on loputon. Se kokemus on jäänyt mieleen ja kehoon wau-hetkenä.
Taiteiden merkitystä terveyteen on tutkittu muun muassa sairaalan hoito- ja hoivatyössä. Tulokset ovat selkeitä: taiteen kokeminen sekä tekeminen parantavat hoitotuloksia ja vähentävät fysiologisia ja psyykkisiä oireita. Laulaminen parantaa kroonisten hengityssairaiden hapenottokykyä ja elämänlaatua. Musiikin kuuntelulla voidaan kuntouttaa aivoinfarktista toipuvia.
Ilman harrastajia ja ammattilaisia meillä ei ole kulttuuria, ja siksi on syytä suunnata katse valtion rahoitukseen ja vastaavasti siihen, mitä kulttuuri- ja taideala tuottaa yhteiskunnalle.
Se kokemus on jäänyt mieleen ja kehoon wau-hetkenä.
Taide- ja kulttuuriala on merkittävä työllistäjä. Tilastokeskuksen vuosien 2020–2022 tilastojen mukaan ala työllistää 120 000–130 000 ihmistä, noin kolme prosenttia koko maan työllisistä. Välillisesti muun muassa tapahtuma-alalla noin 200 000 henkilöä.
Kasvupotentiaalia on paljon, Suomessa alan osuus bruttokansantuotteesta on vain 3,1 prosenttia, reilusti alle EU:n keskiarvon (4,4 %). Monissa Euroopan maissa taide- ja kulttuurialan osuus on jatkuvassa kasvussa.
Alan tuottamat verotulot ovat 3,4 miljardia euroa vuosittain. Akavan Erityisalat -ammattiliiton teettämän tutkimuksen mukaan 82 prosenttia vastanneista piti kulttuuripalveluita merkittävänä elinvoimatekijänä kotipaikkakunnalleen.
Lisäksi ala tuottaa lukemattomia aineettomia hyötyjä hyvinvointia tukien. Taide- ja kulttuurialan järjestöjen tavoite on nostaa alan valtion rahoitus prosenttiin valtion budjetista, ja näiden lukujen ja faktojen valossa tämä on hyvin perusteltua.
Vihreä kulttuuripoliittinen ohjelma julkaistiin helmikuussa 2023, ja sen ytimessä on ”taiteen vapaus ja itseisarvo, kulttuuripalveluiden monimuotoisuus ja tasa-arvoinen saavutettavuus sekä taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten toimeentulo”.
Me haluamme varmistaa kulttuurin ja taiteen alan koulutusta, reilun työelämän rakenteita, kulttuurin saavutettavuutta. Haluamme tehdä työtä sen eteen, että kulttuurin ja taiteen keinoin voimme lisätä yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä, empatiaa ja vuoropuhelua yli sosiaalisten ja kulttuuristen rajojen.
Samalla haluamme, että niin taiteilijoiden kuin muidenkin kulttuurialan toimijoiden toimeentuloa ja sosiaaliturvaa tulee parantaa merkittävästi ja siirtymistä toimeentulon muotojen välillä tulee sujuvoittaa.
Kirjoittajista Helanen on janakkalalainen ja Joutsenlahti hattulalainen eduskuntavaaliehdokas (vihr.).