Ennen vaaleja puolueet tarjoilevat lääkkeitä parempaan tulevaisuuteen. Kokoomus lupaa pysäyttää holtittoman velanoton suureksi osaksi menojen leikkauksilla. Perussuomalaiset tinkisivät maahanmuuton ja kehitysavun kuluista ja siirtäisivät ilmastotoimia.
Demarit luottavat työllisyysasteen ja koulutuksen parantamiseen. Yhteistä näkemystä on vain turvallisuuspolitiikasta, johon rahaa tarvitaankin lisää.
Valtiovarainministeriö esitti pitkän listan leikkauskohteita, mutta poliitikkojen kannanotot olivat happamia. Pelin henki on entinen: omaan äänestäjäkuntaan kohdistuvat leikkaukset eivät käy.
Yksi listan kohteista ovat työeläkkeet. Järjestelmää on rukattu vuosikymmenien ajan. Polemiikkia on herättänyt taitettu indeksi, jossa eläkkeitä korotetaan palkkaindeksin (osuus 20 %) ja elinkustannusindeksin (osuus 80 %) muutosten perusteella. Inflaation kiihdyttyä eläkkeisiin tuli vuoden vaihteessa seitsemän prosentin korotus, mikä sai monet hakeutumaan eläkkeelle.
Työeläkkeiden ongelma on suoraviivainen prosenttikorotusmenettely. Sitä voisi uudistaa korotusprosentteja porrastamalla tai euromääräisellä korotuksella. Korotusprosenttia laskettaisiin eläkkeiden suurentuessa. Korotusten tarkoituksena on kaiketi eläkkeiden ostovoiman säilyttäminen eikä eläke-erojen kasvattaminen.
Hintojen nousu kurittaa pahiten pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Esimerkki tämän vuoden prosenttiautomaatin vaikutuksista: tuhannen euron eläkkeeseen korotus on 70 euroa, kahden tuhannen euron eläkkeeseen 140 euroa, kolmen tuhannen euron eläkkeeseen 210 euroa ja niin edelleen.
Korotus ei riitä täyttämään inflaation aiheuttamaa pieneläkeläisen menojen kasvua. Suuremman eläkkeen saajalle käy paremmin. Porrastaminen säästäisi rahaa ja olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen nykyiseen malliin verrattuna.
Kaikki puolueet tunnistavat sosiaaliturvan hajanaisuuden, sekavuuden ja kannustinloukkuihin jääneiden tilanteen. Omiin ryhmäetuihin tuijottaminen on vuosikymmeniä haitannut sosiaaliturvan rationaalista kehittämistä. Löytyisikö yhteistä kehittämispyrkimystä vaalien jälkeen? Sosiaaliturvan parissa tehdyn 40 työvuoden ja 12 eläkevuoden kokemuksella en vieläkään luovu toivosta.
Kirjoittaja on eläkeläinen Lahdesta.