Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2023 on laadittu noin 12 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämä ei sisällä kaikkia IT-kuluja eikä palkkaharmonisoinnin ja tehtyjen työehtosopimusten vaikutuksia, joiden vaikutukset ovat 20–30 miljoonaa.
Kustannusten nousun vuoksi hinnankorotuspaine on merkittävä kaikissa palveluostoissa. Päijät-Hämeessä huomattava osa palveluista tuotetaan ulkoistetusti, mikä lisää talousarvion palvelujen ostojen ylityksen riskiä.
Hyvinvointialueen rahoitus on tarveperusteinen, joten uudet toimintaan vaikuttavat lainsäädännön, sopimusten ja ministeriön ohjeiden velvoittamat lisäkustannukset on syytä lisätä raamiin, samoin yleinen kustannusten nousu.
Vuoden 2023 talousarviossa on siis paljon epävarmuustekijöitä. Lopullista raamia ei tiedetä. On todennäköistä, että vuoden 2022 tilinpäätösten ja kuntien mahdollisen sote-sektorin alibudjetoinnin vaikutusten arvioimisen jälkeen raami kasvaa Päijät-Hämeessäkin merkittävästi.
Talouden tasapainottamisvaatimuksissa on otettava huomioon jo tehdyt toimet, kuten palveluverkon tiivistäminen. Kyse ei ole pelkästään näiden toimien vaikutuksesta suoraan nykyiseen kulurakenteeseen, vaan seurauksena alueelle on myös syntynyt teknistä korjausvelkaa ja pysyvää vajetta henkilöstöstä.
Raamikorjauksessa on otettava huomioon siirtymävuoden poikkeamien lisäksi pidempiaikainen kulukehitys. Päijät-Hämeessä ikä- ja sairausvakioidut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kustannukset ovat selvästi alle maan keskiarvon.
Palvelun tarve kasvaa tulevaisuudessa, mutta henkilöstön määrä vähenee.
Se johtuu suurelta osin toteutetusta talouden sopeuttamisohjelmasta, mutta myös siitä, että palvelutaso ei yllä kaikilta osin muun maan tasolle. Sillä aikaa, kun siirrytään tarveperusteiseen rahoitukseen, on huolehdittava, etteivät väestön terveyserot kasva entisestään.
Päijät-Hämeessä tarvitaan yhä talouden sopeuttamista, mutta se on tehtävä toimin, jotka eivät vähennä käytettävissä olevaa henkilöstöresurssia. Näihin toimiin kuuluvat keskeisimpinä henkilöstöohjelma, palvelustrategia ja ikääntyneiden palveluiden järjestämissuunnitelma.
Palveluverkkoa ei Päijät-Hämeessä lähivuosina merkittävästi muuteta, mutta rahoituksen riittämättömyys voi johtaa palveluvalikoiman pienentämiseen.
Hoito- ja palveluvelkaa on vaikea arvioida. Hoitovelka tulee luonnollisesti korjata. Työvoimatilanteen vuoksi sitä ei voida toteuttaa nopeasti, vaan se edellyttää usean vuoden ohjelmaa.
Henkilöstöstä on vajetta koko maassa, minkä vuoksi tuotannon toteuttaminen muualla ei juuri korjaa tilannetta. Yksityisen sektorinkin käyttöaste on poikkeuksellisen korkea. Ulkoistettuja palveluita pitää ehdottomasti käyttää hoitovelan korjaamiseen, mutta sieltä saatava apu on rajallinen.
Jonotilanne on kuitenkin saatava kansallisessa vertailussa parhaaseen kolmannekseen, etteivät asiakkaat hakeudu hoitopaikan vapaan valinnan kautta ennakoimattomasti palveluun muille hyvinvointialueille.
Henkilöstön saatavuus on nyt isoin haaste palvelutuotannossa. Toimintoja on jouduttu ajamaan alas henkilöstöpulan vuoksi.
Henkilöstön määrä tulee turvata keskittymällä rekrytointiin Päijät-Hämeessä, mutta myös sen ulkopuolella. Ulkomaisen työvoiman käyttöä on lisättävä, mutta sen merkitys on lopulta vähäinen.
Henkilöstöohjelman toimeenpano on keskeinen keino tilanteen parantamiseksi. Työn houkuttelevuutta on parannettava, mikä edellyttää muun muassa reilua johtamista ja omien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä työssä. Ansiotasonkin merkitys on hyväksyttävä.
Tarvitaan myös digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn mahdollistamia uusia toimintatapoja ja käytänteitä.
Palvelun tarve kasvaa tulevaisuudessa, mutta henkilöstön määrä vähenee. Työtä on vähennettävä, jotta henkilöstöä ei uuvuteta.
On katsottava olemassa olevat voimavarat ja sopeutettava tarjottavat palvelut siihen. Hyvinvointialueellamme se voi tarkoittaa nykyisen palveluvalikoiman karsimista.
Kirjoittaja on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja.