Maan hallitus on ulkoistanut päätöksenteon maamme maineen pilaamisesta ulkomailla ja talouden edelleen heikentämisestä Suomessa ammattiyhdistysliikkeelle.
Taas kerran olemme tilanteessa, jossa SAK:lainen AKT sanelee käytännössä koko työtä tekevän väestömme palkkatason, sopivat sitten muut ammattiliitot ja -ryhmät mitä tahansa työnantajaleirin kanssa, niin yksityisellä kuin nyttemmin myös julkisen sektorin puolella.
Voima ja erityisesti järjestövoima on tärkeä, mutta sen käyttö edellyttää korkealuokkaista vastuun kantoa.
Media kirjoittaa Suomelle koituvista tappioista jokaista lakkopäivää kohti. Useimmiten esitetty tappioluku on 280 miljoonaa euroa päivässä. Näin tehtäessä unohdetaan täysin maineen menetyksen aiheuttamat kolhut, joita maan teollisuus ja kauppa kokevat lakon johdosta vienti- ja tuontimaissamme.
Miettikääpä ostajaa vaikkapa Saksassa, joka odottaa kuumeisesti Suomesta tilaamansa konepajatuotetta oman tuotantonsa komponentiksi tai lehtitaloa Englannissa, jonka painattama lehti jää ilmestymättä, kun Suomesta tilatut paperirullat jäävät lakon jalkoihin Kotkan tai Haminan satamissa.
Koettakaa ymmärtää asiakkaittemme asemaa, koettakaa miettiä, hakevatko nämä uusia, luotettavampia toimittajia? Itse entisinä vientiteollisuuden edustajina tiedämme näin tapahtuvan – jopa ulkomaisessa suomalaisen yrityksen omistamassa tytäryhtiössä.
AKT:n lakko on sitäkin räikeämpi loukkaus myös muita liittoja kohtaan, kun ottaa huomioon satamatyöntekijöiden nykyisen keskimääräisen palkkatason, josta tihkuu tietoa sen olevan 4 000 euroa kuukaudessa.
Emme kiistä kansalaisten lakko-oikeutta, onhan se perustuslaillinen oikeus, mutta peräänkuulutamme myös vastaavasti perustuslaillista oikeutta edellyttää ja vaatia vastuullisuutta ja solidariteettia sekä kanssasuomalaisten kunnioitusta.
Tulevan hallituksen olisi tajuttava, että nykyiset lakkosäännöt eivät toimi euro-olosuhteissa. Vahinkoja ei korjata devalvaatioilla, vaan seurauksena on edelleen heikentyvä kansalaisten ostovoima ja hyvinvointivaltion alamäen riskien kasvu.
Nyt, jos koskaan, tarvitaan hallitukselta ennakkoluulotonta asennetta ja vahvaa tahtoa pelastaa maa enemmiltä vahingoilta, jotka johtuvat työmarkkinalainsäädännön puutteista. Yksi mahdollisuus helpottaa tilannetta tulevina vuosina olisi myös ajaa ja panostaa Rail Balticaan ja aktiivisesti varmistaa sen valmistuminen vuonna 2025.
Kirjoittajat ovat eläkkeellä olevia entisiä teollisuusjohtajia.