Maanantaina aamuyöstä Turkkia ja Syyriaa koetelleet maanjäristykset ovat suuri kansainvälinen tragedia. Kuolonuhrien määrä voi nousta kymmeniin tuhansiin. Loukkaantuneiden määrä on valtava. Asuntoja on tuhoutunut kokonaisten kerrostalojen sorruttua maan tasalle. Pelastustyöntekijät kilpailevat alueella aikaa vastaan. Kylmyys, vedenpuute ja taudit ovat uhka niille, jotka vielä ovat hengissä betonilohkareiden välissä talojen raunioissa.
Kyseessä on poikkeuksellinen tapahtuma. Edellisen kerran näin vakava maanjäristys Turkissa koettiin maan pohjoisosissa vuonna 1999. Silloin luonnonmullistus vaati noin 17 000 ihmisen hengen. Vielä ei tiedetä, ylittääkö tuorein katastrofi tuon uhriluvun. Mahdollista se on. Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kannalta maanjäristys tuli hankalimpaan mahdolliseen aikaan juuri ennen vaaleja. Kansalaiset ovat esittäneet kritiikkiä maansa johtoa kohtaan hitaasti edenneistä pelastustöistä.
Yhteisön voima tulee muusta kuin veneen keikuttamisesta.
Edessä on myös vakava keskustelu erityisestä maanjäristysverosta, jota alettiin kerätä vuoden 1999 järistyksen jälkeen. Veroa on kerätty yli neljä miljardia euroa ja sen tarkoituksena on ollut varautuminen tuleviin maanjäristyksiin muun muassa rakennuskantaa ja muuta infrastruktuuria vahvistamalla. Kansa kysyy nyt, miksi lentokentän kiitotie vaurioitui ja miksi julkisia rakennuksia, muun muassa sairaaloita, romahti. Ennen kaikkea kansa kysyy, mihin nuo neljä miljardia on käytetty.
Turkki on ollut monen mielessä myös Pohjoismaissa. Presidentti Erdogan on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä pelinappulan, jolla hän pyrkii edistämään omia pyrkimyksiään.
On hienoa huomata, että humanitaarisen kriisin hetkellä kansainvälinen politiikka väistyy, ja apu on aitoa. Sekä Suomen tasavallan presidentti että Ruotsin pääministeri lähettivät surunvalittelunsa Erdoğanille. Eikä se jäänyt siihen. Suomi on päättänyt lähettää miljoonan euron arvosta humanitaarista tukea kuten ruokaa, suojaa ja lääkinnällistä apua kriisialueelle. Ruotsi puolestaan lähettää Turkkiin ja Syyriaan telttoja ja hätämajoitusta sekä vedenkäsittelyn asiantuntemusta runsaan 600 000 euron arvosta. Ja niin ovat tehneet monet muutkin.
Sekä EU- että Nato-maat auttavat nyt pyyteettömästi Turkkia. Toivottavasti tämä koettelemus avaa Erdoğanin silmät näkemään, missä on yhteisön voima. Voima tulee muusta kuin veneen keikuttamisesta.