Mitä väliä on historialla ja historian tuntemisella?
Kysymykseen kuulee aina välillä, ja siihen on helppoa vastata: väitteillä historiasta on ollut väliä esimerkiksi Jugoslavian hajoamissodissa, Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan, Irakin ja Afganistanin sodissa ja niin edelleen. Väitteillä historiasta oikeutetaan väkivaltaa ja voimankäyttöä, alistamista ja tuhoamista.
Historiantutkimuksella ja kriittisellä historialla puretaan vahingollisia väitteitä.
Toisaalta historialla on väliä, kun yritämme ymmärtää itseämme. Kun vastaamme kysymykseen siitä, keitä me olemme, on vaikeaa vastata viittaamatta mielikuviin historiasta ja yhteisöistä. Historia auttaa ymmärtämään sellaisia varjoja, jotka kulkevat rinnallamme, mutta myös sitä, mikä on hyvää ja arvokasta meidän ajassamme.
Historia on myös oikeudenmukaisuuden ja vapautumisen väline. Historiantutkimus auttaa purkamaan vääryyksiä ja kivettyneitä rakenteita ja siten tekemään tulevaisuudesta paremman.
Lahti on paljon vähemmän ilman historiapäiviään.
Kysymystä ei tarvinnut esittää viime lauantaina Suomalaisilla historiapäivillä, jotka järjestettiin 24. kerran Lahdessa.
Jo lahtelaiseksi perinteeksi muodostunut tapahtuma veti Sibeliustalon salit täyteen, niin kuin tapana on ollut.
Viime viikolla perinteen ylle lankesi varjo: Historiapäiviä järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja varoitti Etelä-Suomen Sanomissa, ettei tapahtuman jatkuminen ole itsestään selvää. Tarvitaan pitkäjänteistä sitoutumista ja monipuolista tukea, jotta tapahtumaa on mahdollista jatkaa ja kehittää.
Tapahtuman aikana useammassakin keskustelussa uskottiin siihen, että Lahdessa ymmärretään tapahtuman merkitys Päijät-Hämeen ja Lahden kulttuurille. Toivottavasti. Lahti on paljon vähemmän ilman historiapäiviään.
Saleissa kulkiessa mieleen hiipi epäilys: ne ihmiset, jotka kysyvät, mitä väliä historialla on, eivät olleet paikalla.
Historia ei ole vuosilukujen opettelemista ulkoa tai muun knoppitiedon keräämistä. Historia, tieteenä ja tiedonhankintana, on ennen muuta ihmisen ja ihmisten maailman ymmärtämistä.
Tarkastelu ajassa taaksepäin antaa etäisyyttä ja syvyyttä. Se auttaa huomaamaan sen, mikä on inhimillistä, mikä keksittyä ja mikä kerrostunutta meidän kokemuksessamme. Historia auttaa hahmottamaan tutun maailman pölystä putsattuna.
Historian arvossa korostuu nyt erityisesti yksi piirre: tuntemalla historiaa ja nimenomaan kriittistä historiantutkimusta on helpompaa huomata, milloin meitä yritetään suostutella uskomaan maailma sellaiseksi, jollaisena joku muu haluaa meidän sen näkevän. Tai milloin joku muu haksahtaa uskomaan maailman sellaiseksi, millainen se ei oikeastaan ole.
Ei liene vaikeaa huomata, mitä ajan takaa. Yksinkertaistaen kyse on siitä, että historiantutkimus ja historiantutkimuksen tunteminen auttaa suhtautumaan esimerkiksi sellaisiin väitteisiin, jotka kyseenalaistavat Ukrainan valtion olemassaolon tai oikeuttavat raakalaismaisen väkivallan käyttämisen johonkin "historialliseen tosiasiaan" vetoamalla.
Tieto on keino kamppailla vahingollista tiedolla vaikuttamista vastaan. Historiantutkimus on siinä avainasemassa.