Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Koronavauvat olivatkin vain ohimenevä ilmiö, eikä suomalaisten lapsilukutoive toteudu

Syntyvyys on jälleen romahtanut ennätysalhaiseksi. Koronavuosina suunta näytti jo muuttuvan, mutta käänne menikin ohi.

Viime vuoden tammi–marraskuun aikana syntyi 41 538 lasta eli 4 326 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2021.

Päijät-Hämeen keskussairaalan synnytyshuoneet ovat ihastuttaneet – syntyvyys lähti kuitenkin laskuun pienen koronabuumin jälkeen

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuoden kokonaishedelmällisyysluku saattaa jäädä kaikkien aikojen matalimmaksi eli 1,33:een. Hedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta naisen oletetaan saavan elämänsä aikana. Jotta väestö ei pienenisi, naisten pitäisi saada keskimäärin hieman yli kaksi lasta.

Päijät-Häme kulkee koko maan trendin mukana. Täällä syntyi viime vuonna 1 464 lasta, mikä on 147 lasta vähemmän kuin toissa vuonna. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 lapsia syntyi Päijät-Hämeeseen 1 545 ja sitä edeltävänä vuonna 1 466.

Syitä alhaiseen syntyvyyteen on monia. Selvä muutos aiempaan on se, että lapsia halutaan vasta elämänvaiheeseen, jossa opiskelut ovat takana ja työuralla on päästy hyvään alkuun, ehkä ensimmäinen asuntokin on jo hankittu. Ensimmäinen lapsi saadaankin nyt entistä vanhempana, ja lapsiluku jää monella jo tästä syystä pienemmäksi kuin alun perin oli suunniteltu.

Ukrainan sota ja ilmastohuolet vaikuttavat myös: Väestöliiton tuore perhebarometri kertoo, että ilmastonmuutoksesta huolestuneet halusivat muita vähemmän lapsia.

Erityisen ikävää alhaisen syntyvyyden aikana on se, että suomalaiset eivät saa niin paljon lapsia kuin toivoisivat.

Ilmastonmuutoksesta huolestuneet halusivat muita vähemmän lapsia.

Perhebarometrin mukaan suomalaisten lapsilukutoive on pysynyt entisellään, keskimäärin kahdessa lapsessa. Nyt olisikin tärkeätä voida vaikuttaa siihen, että edes toiveiden mukainen lapsiluku toteutuisi. Se auttaisi edes vähän tilanteessa, jossa väestö vanhenee kovaa vauhtia ja huoltosuhde heikkenee.

Takuuvarmojen keinojen löytäminen ei ole helppoa. Tärkeintä olisi kiinnittää huomiota nuorten perheiden elämäntilanteeseen. Työ vie monet pääkaupunkiseudulle, jossa pelkästään asuminen vie niin paljon rahaa, että elämä voi alkaa tuntua enemmän selviytymistaistelulta kuin perheenperustamisvaiheelta.

Olisi helppo sanoa, että nuoret aikuiset voisivat muuttaa edullisempien asuntojen ja parempien lapsiperhepalveluiden perässä pois ruuhkista. Vastuullista politiikkaa on kuitenkin tukea heitä siellä, mistä he löytävät työtä.