Nato-jäsenyys pysyy Suomen eduskunnan agendalla vielä pitkään. Viime viikolla muun muassa perustuslakivaliokunta linjasi, että jäsenyydestä päättämiseen riittää eduskunnassa yksinkertainen enemmistö. Tällä viikolla puolustusvaliokunta korosti eduskunnan tiedonsaanti- ja osallistumisoikeutta Nato-päätöksentekoon.
Toisaalla Suomi pohtii muun Euroopan kanssa Leopard-taistelupanssarivaunujen tai muun aseellisen ja lisäavun lähettämisestä Ukrainaan varmistamaan Ukrainan voittoa Venäjän aloittamassa raakalaismaisessa sodassa.
Ukrainan on voitettava. Suomalaisten ja eurooppalaisten onkin ymmärrettävä mahdollisen häviön seuraamukset. Ukrainan voitto on koko Euroopan ja läntisen maailman asia.
Kun Suomi jätti Nato-hakemuksensa, korjattiin 1990-luvulla tehty turvallisuuspoliittinen virhe. Tätä me kokoomuksessa olemme odottaneet pitkään. Natoon liittyneestä virhearviosta huolimatta emme kuitenkaan Suomessa ole sortuneet samoihin virheisiin kuin vaikkapa ruotsalaiset Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Vuoden 2023 turvallisuuspoliittiset tavoitteet ovat selvät.
Suomen turvallisuuden kannalta tärkein ratkaisu lähihistoriassa on ollut yleisen asevelvollisuuden säilyttäminen ja puolustusvoimien taistelukyvyn ylläpitäminen. Naton muiden jäsenmaiden onkin ollut helppo hyväksyä Suomi jäseneksi vahvan oman taistelukyvyn ja vakaan demokraattisen yhteiskunnan takia.
Turkin ja Unkarin viivyttely ei johdu Suomesta, vaan maiden omista sisä- ja ulkopoliittisista peleistä. Turvallisuuspolitiikan kannalta meillä on lukuisia merkityksellisiä suhteita, lähimpänä Ruotsi ja muut Pohjoismaat. Naton jäseninä Pohjoismaat muodostavat vahvan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen blokin, joka vakauttaa koko Itämeren aluetta.
Kuten presidenttimme marraskuun alussa Pohjoismaiden neuvostolle pitämässään puheessa totesi, Pohjoismainen yhteistyö elää renessanssia. Ranskan ja Saksan näyttäytyessä heikkoina suhteessa Venäjään, Iso-Britannia on osoittautunut vahvaksi kumppaniksi Ukrainalle.
Iso-Britannia on merkittävä kumppani myös Suomelle. Suomi on ollut vuodesta 2017 mukana Iso-Britannian johtamassa Jef-yhteistyössä. Tämä kumppanuus on Suomelle tärkeä, koska Jef-maiden toimintaympäristö on nimenomaan pohjoinen Eurooppa ja Itämeren alue. Jef-maiden yhteistyön merkitys korostuu, kun Saksan ja Ranskan johtama Euroopan unioni on sotilaallisesti heikko.
Toivoa sopii, että sota Euroopassa havahduttaa unionin vahvistamaan puolustuspoliittista yhteistyötään. Kiistaton sotilaallinen suurvalta maailmassa on Yhdysvallat, jonka ydinasepelotteen ja maailman suurimman ja moderneimman armeijan suomaan turvaan perustuu myös Naton voima. Nato-hakemusprosessi on tiivistänyt Suomen ja Yhdysvaltojen suhteita, jotka ovat jo ennestään olleet mutkattomat ja hyvät. Tätä suhdetta tulee aktiivisesti hoitaa ja kehittää edelleen.
Natoon liittyminen ei ole vain puolustuspoliittinen päätös, vaan jäsenyydellä on monia muitakin positiivisia vaikutuksia. Suomen oma identiteetti ja asema maailmalla läntisenä demokratiana vahvistuu.
Ulkoministeriön tekemän selvityksen mukaan jo pelkkä jäsenyyshakemus on tuonut Suomea näkyväksi muualla ja Suomi-kuva on muuttunut positiivisemmaksi erityisesti Yhdysvalloissa. Nato-jäsenyys onkin merkityksellinen myös kauppapolitiikan näkökulmasta. Se luo turvallisuutta ja poliittista vakautta, mikä vaikuttaa muun muassa investointihalukkuuteen. Sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa avaakin entistä vahvemmin kauppapoliittisia mahdollisuuksia.
Vuoden 2023 turvallisuuspoliittiset tavoitteet ovat selvät: Ukrainan voitto ja Suomen Nato-jäsenyys maaliin.
Kirjoittaja on Lahden kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaoston puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (kok.).