Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Vuokramarkkinoiden epäeettiset ilmiöt uhkaavat Päijät-Hämettä ja koko Suomea

Asuntosijoittajien vauhtisokeudesta kertoivat 12.1. Helsingin Sanomat ja Yle. Ilmiö on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi kuin Lahden Liipolassa sijaitsevan taloyhtiön yksittäisen sijoittajan ongelmat maksaa taloyhtiölle vastikkeensa. Kyse on suuresta Päijät-Hämettä ja koko Suomea koskevasta yhteiskunnallisesta murroksesta, eikä vain epäeettisistä sijoittajista.

Suomen rakennuskanta kasvoi voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla. Päijät-Hämeen kerrostalokanta kasvoi voimakkaasti eri puolilla Lahtea ja se palveli koko maan teollistumisen siirtymää maaseuduilta kaupunkeihin. Taloja rakennettiin uudella tekniikalla eikä niiden käyttöikään tai peruskorjattavuuteen kiinnitetty sen suurempaa huomiota.

Myös Lahden kaupungin rakentamien vuokratalojen määrä kasvoi julkisten varojen turvin nopeasti. Ongelmia ei ollut, kun väestörakenne oli kasvava ja talot suhteellisen uusia.

Asumistukijärjestelmän uudistus 1990-luvulla synnytti asuntosijoittamisen kasvun siemenen. Samalla väestö oli vaurastunut ja sijoitettavaa varallisuutta oli kertynyt. Samaan aikaan iso osa 1970-luvun asuntokannasta alkoi saapua peruskorjausikään.

Epäeettinen toimija ei siis välttämättä olekaan se onneton sijoittaja.

Vielä 2000-luvun alussa muun muassa Lahden Talot korjasi ja perusparansi kohteensa eikä ulosmyyntiä juuri ollut. Tilanne muuttui merkittävästi, kun kaupunkien vuokrataloyhtiöiden ja eläkeyhtiöiden laskelmat menivät uusiksi halvan lainarahan turvin. Kannattavampaa olikin myydä peruskorjaamattomat kohteet sijoittajille ja rakentaa uusia.

Korjausvelka oli monesti tarkoituksella päästetty niin suureksi, että peruskorjaamisen sijasta uuden rakentaminen on kannattavampaa. Samalla vältettiin purkukustannukset, kun uusi tonttikin kätevästi saatiin kaupungilta.

Samalla kuitenkin sotkettiin vuokramarkkinat pahanpäiväisesti ja tarkoituksella. Kaupungin vuokrataloyhtiö Lahden Talot olisi useassa tilanteessa voinut toimia eettisesti oikein, purkaa siis vanhan peruskorjaamattoman asuntokantansa ja rakentaa uutta samanaikaisesti. Tämä ei taas käynyt päinsä, koska vanha tontti ei sijainnutkaan yhtiön mielestä kuumimmalla sijainnilla.

Toinen syy oli se, että taseesta ei ollut tehty aikanaan tarvittavia poistoja. Rakennusten purkaminen olisi johtanut tuloksen painumiseen alaskirjausten takia. Sehän ei omistajalle olisi käynyt.

Kuitenkin vanhan purkaminen olisi pitänyt kaupunkikuvan kunnossa, vuokramarkkinan tasapainossa sekä yksittäiset asuntojen omistajat pinnalla. Nyt arvot laskevat, vuokrat pienevät ja peruskorjausvelat kasvavat.

Epäeettinen toimija ei siis välttämättä olekaan se onneton sijoittaja, joka joutuu jättämään vastikkeensa maksamatta. Kyse on laajemmin ilmiöstä, jota Lahden Talot oy on osaltaan voimistanut ja tarkoituksella.

Lahden Taloilla on täysi oikeus rakentaa uutta asuntokantaa ja pitää kaupunkikuva kunnossa, siitä en ole eri mieltä. Samalla olisi kuitenkin huolehdittava koko kaupunkikuvasta sekä kaupunkilaisista, sijoittajista sekä yhteiskunnan ilmiöistä.

Lahden Talot on näkemykseni mukaan vain kerännyt marjat kakusta. Me tavalliset ihmiset nautimme lopusta ja katselemme rapistuvia julkisivuja.

Kirjoittaja on lahtelaisten taloyhtiöiden hallituksen jäsen, puheenjohtaja sekä sijoittajaosakas.