Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Rami Lehdon Vierailija-kirjoitus Varoitus: Kirjoitus sisältää suuria menoja, mutta ei tuloja

Vuonna 2018 kahdeksan eduskuntapuoluetta (keskusta, kokoomus, SDP, sininen tulevaisuus, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit) päättivät yhteisistä ilmastopolitiikan tavoitteista. Näiden puolueiden yhteisenä tavoitteena oli ”ilmastopolitiikan kunnianhimo EU:ssa”. Me perussuomalaiset emme lähteneet tähän ilmastoposeeraukseen mukaan, kun tiesimme mitä siitä seuraa.

Nyt näiden kahdeksan ilmastopuolueen toiveet ovat toteutumassa. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan luonnon ennallistamista koskevan EU:n lainsäädäntöehdotuksen lasku suomalaisille veronmaksajille voi olla jopa 19 miljardia euroa. Lisäksi Suomelle on rapsahtamassa valtava, jopa seitsemän miljardin lisälasku muka vähenevien hiilinielujen takia. Euroopan metsäisimmän maan, Suomen, tulisi komission mukaan maksaa miljardeja omat metsänsä jo kaataneille muille EU-maille.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) on tosin todennut, ettei EU:sta kukaan tule meille sanomaan, mikä lasku tulee Suomen maksettavaksi, vaan Suomi on itse sitoutunut ilmastolain mukaisiin päästövähennyksiin ja hiilinielujen kasvattamiseen. Siis, vaikka EU ei meille laskuja ja velvoitteita lähettäisikään, Suomi on valmis tekemään miljardien eurojen ilmastotekoja vapaaehtoisesti.

Suomi on siis valmis tekemään miljardien eurojen ilmastotekoja vapaaehtoisesti.

Hallitus on myös päättänyt kasvattaa ilmastorahoitustaan ja on sitoutunut tukemaan kehittyvien maiden ilmastotoimia 900 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2025. Lisäksi kehitysavun tasoa halutaan vielä nostaa YK:n tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Tämä tarkoittaisi noin puolen miljardin lisäystä suomalaisten veroeurojen lähettämiseen ulkomaille. Myös kokoomus on tätä kannattanut. Pelkästään viime vuonna valtion budjetista varattiin tehottomiin ja diktaattoreille ohjautuviin kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä noin 1,3 miljardia euroa.

Marinin hallitus on siis lisännyt kansainvälistä ilmastorahoitustaan nykyisellä hallituskaudella 80 prosenttia, mutta nyt köyhimmät maat toivovatkin vieläkin enemmän. Uudesta ilmastorahastosta onkin jo päästy sopuun YK:n COP27-ilmastokokouksessa.

Palataanpa sitten suomalaisten todellisiin huoliin. Uudet sote-alueet huutavat lisää rahaa satoja miljoonia euroja, ja lisää tarvitaan tulevaisuudessa, puhutaan jopa miljardeista. Rahojen on jostain löydyttävä, jotta kansalaiset saataisiin hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään ja siksi Marinin hallituksen olisi pitänyt jo aikaisessa vaiheessa ryhtyä tekemään valtion taloutta tasapainottavia toimia ja karsia kaikesta toissijaisesta, jotta sotenkin rahoitus saataisiin turvattua.

Valtion korkomenot ovat kasvamassa 2,4 miljardiin euroon. Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet taivaisiin, ja asumisen kustannukset kasvavat jyrkästi. Suomalaiset kärsivät, mutta hallitukselle tärkeintä näyttää olevan ilmastoposeeraus ja laittomasti Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten kiireettömän sairaanhoidon turvaaminen.

Antoihan hallitus tosin jotain myös soten rahoituksen riittävyydestä huolestuneille, nimittäin noin 300 000 euroa maksaneen mainoskampanjan, jossa hehkutetaan hallituksen sote-uudistusta.

Kirjoittaja on lahtelainen kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas (ps.).