Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

ESS:n vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Planeettatohtorin kolumni Täysikuuta ei voi sam­muttaa, näytön voi

Lehtopöllön pehmeä ja värisevä kutsu jännittää lihakseni. Iho nousee kananlihalle innostuksesta. Keskitalven kuunsäteet pyristelevät sateesta tahmeiden oksien läpi. Ne kalpenevat nopeasti puhelimen näytön kirkkaassa valossa, kun napautan äänityksen päälle.

”Taas se aika”, ääniviestiin ei tarvita muuta. Pöllöistä elinvoimaa ammentava sisareni tuntee kyllä vuoden kierron. Ensi yöstä tulee uneton ajatusten täyttyessä öisen pihan siivekkäästä valtiaasta ja usvan takana viipyvästä täysikuusta.

Luulen kärsiväni tieteellisesti todistamattomasta ilmiöstä, kuuhulluudesta. Herkkäunisena kuun kierto vaikuttaa etenkin talviaikaan uneni laatuun. Pimeää pelkäämättömän lapsuuteni ensimmäisiä muistikuvia on jättimäinen kelmeä pallo syvänsinisellä yötaivaalla.

”Kuuka”, olin sanonut ja kipittänyt hatarilla askelilla isän jalkojen taakse turvaan. Kuuhulluus on tarttunut sittemmin koiraani, joka jahtaa mielellään taivaalla tuijottavaa keltaista silmää.

Kolmanneksella suomalaisista on univaikeuksia. Sosiaalinen media on korvannut iltasadut. Kun puhelimen ruutu vihdoin sammuu, uni ei tempaa mukaan. Synkkä yö kuluu kattolistoja tuijotellessa.

Iltakävely tammikuisessa sadekuurossa rentoutti jäsenet ja toi unihiekat silmiin täysikuusta huolimatta.

Älylaitteiden ja tietokoneiden näyttöjen sininen valo vähentää unihormoni melatoniinia ja häiritsee nukahtamista. Vanha resepti parempiin yöuniin pätee edelleen: sängyssä on lupa lukea tylsää kirjaa, jakaa hellyyttä tai nukkua – ei muuta.

Uni on terveen elämän peruspilari. Ihanteellinen unen määrä on 7–8 tuntia vuorokaudessa. Merkittävä univaje muuttaa jo viikossa sokeriaineenvaihduntaa ja jatkuessaan lisää sairastumisriskiä sydän- ja verisuonitauteihin ja immuunijärjestelmän häiriöihin. Unen puute heikentää tarkkaavaisuutta ja työmuistia. Alttius ahdistukseen ja masennukseen lisääntyy.

Luonnon sykliä noudattamaton keinotekoinen valo sekoittaa biologista rytmiämme. Liiallinen altistuminen keinovalolle estää palautumista. Jatkuva valoisuus uuvuttaa. Kasveilla lehdet lakastuvat ennenaikaisesti.

Saksassa katuvalojen on laskettu tappavan kesäaikaan 6,8 miljoonaa hyönteistä joka yö. Keinovalon epäillään olevan yksi syy pölyttäjien määrän dramaattiseen vähentymiseen.

Maapallon lajistosta kolmasosa selkärankaisista ja kaksi kolmasosaa selkärangattomista elää yöaikaan. Keinovalo häiritsee niiden saalistamista ja hämmentää suuntavaistoa.

Luonnon monimuotoisuutta huomioon ottavassa valaistuksessa vältetään tarpeettoman voimakkaita ja kokoaikaisia valonlähteitä. Myös valaistustasolla ja suunnalla on merkitystä. Maatason himmeä, rajattu valo häiritsee maanpäällistä elämää vähemmän kuin korkealta laajalle alueelle leviävä valosaaste.

Omassa pihapiirissämme lamput valaisevat polkua vain sen hetken, kun vaaditaan tarkkaa askeltamista. Elämää kuhisevassa pimeässä metsäpuutarhassamme riittää lehtopöllölle saalistettavaa.

Pihakuuseen ripustetussa pöllöpöntössä on toistaiseksi majaillut vain satunnainen suojaa hakeva orava. Pesäpökkelöitä on riittävästi läheisessä metsässä. Jos soidin onnistuu, loppukesällä lehvästöstä voi kuulla pöllömuorin hyytävää naukumista. Sekös kuuhullua koiraa ärsyttää.

Iltakävely tammikuisessa sadekuurossa rentoutti jäsenet ja toi unihiekat silmiin täysikuusta huolimatta. Ruutuajan rajoittamisella on osansa parempiin yöuniin. Uutiset ehtii lukemaan huomennakin – jos ylipäätänsä tarvitsee.

Kirjoittaja on Planetary Health -lääkäri. Voit lähettää hänelle aihetoiveen sähköpostilla: lukijalta@ess.fi