Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Asunto-osakeyhtiön hallitukseen tarvitaan alaa oikeasti tuntevia

Viime aikoina on kerrottu asunto-osakeyhtiöiden konkursseista. Jokunen vuosi siten sellaista pidettiin käytännössä mahdottomana. Ajateltiin, että yhtiö, jossa asuu ja omistaa iso joukko ihmisiä ei voi tehdä konkurssia.

Viitteitä tulevaisuudesta ennakoi rahalaitosten entistä tarkempi suhtautuminen lainanantoon viimeaikoina. Joiltakin jäi laina saamatta jo vuosia sitten. Tällä hetkellä lainan saanti on selvästi vaikeutunut hyvinkin monen hakijan osalta.

Kielteisten lainapäätösten taustalla on pelko vakuuden riittämättömyydestä. Käytännössä rahoittajapankki pelkää asiakkaansa ajautuvan ääriolosuhteissa maksukyvyttömyyteen, minkä lopputulema on väistämättä vakuusarvon romahtaminen.

Olemme valitettavasti siirtymässä tähän vaiheeseen. Tulemme lähiaikoina saamaan konkreettisia esimerkkejä, mihin asentoon vakuusarvot maksukyvyttömyystilassa vajoavat.

Tulee muistaa, että asunto-osakeyhtiön osakkaat eivät omista huoneistojensa seiniä eivätkä mitään muutakaan yhtiössä. He omistavat osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa yhtiössä sekä siihen liittyviä yhteisiä tiloja ja maapohjaa. Osakkaat kuitenkin aina vastaavat kaikista yhtiöön kohdistuvista kuluista ja veloista.

Kielteisten päätösten taustalla on pelko vakuuden riittämättömyydestä.

Tämän päivän ongelmien katalysaattorit voidaan jakaa kahteen osaan: ulkopuoliset tekijät, esimerkiksi Ukrainan sota kaikkine lieveilmiöineen, globaali inflaatio ja niinikään globaali korkotason muutos ja ylikuumenneet markkinat.

Sisäsyntyiset tekijät: piiloverotus, asunto-osakeyhtiöiden hallintomalli ja siinä erityisesti taitamattomat hallitukset, pakollisten remonttien välttely ja tottuminen epärealistisiin tonttivuokriin – usein liian alhaisiin. Kestää minun ikäni – täysin väärä asenne.

Viimevuosina ovat runsaasti lisääntyneet niin sanotulla velkavivulla osakeostojaan rahoittaneet, joiden vaikutus yhtiöiden talouteen selvinnee lähiaikoina.

Pelkäänpä, että rakennusliikkeiden omaksuma rahoitustapa, jossa huoneiston saa hankittua tosi pienellä panoksella, mutta tosi suurella velalla, tulee monelle liian kalliiksi.

Myös sijoittajien omistamien tonttien arvokehitys selviää jatkossa. Näitä ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä on toki muitakin.

Asunto-osaketta ostettaessa jää monesti aivan liian vähälle huomiolle asunto-osakeyhtiön taloudellinen asema, suoritetut remontit ja seuraavina vuosina odotettavissa olevat remontit. Vähintään yhtä tärkeää, ellei vielä tärkeämpää, on selvittää yhtiön kontoilla olevien velkojen määrä ja takaisinmaksusuunnitelma.

Samaan kategoriaan kuuluu selvitys osakkeenomistajista: asuvatko he yhtiössä vai ovatko he sijoittajia? Sijoittajien osalta tulee selvittää, keitä he ovat ja onko jollakulla huomattavan suuri osuus osakkeista.

Myös osakkaiden maksurästit tulee selvittää. Tontin omistuksen merkitys kasvaa jatkuvasti – tavoitteena aina oma tontti.

Yleinen käsitys tuntuu olevan, että velattoman osakkaan kontoille tulee vain hoitovastike. Näinhän se normaaliolosuhteissa onkin, mutta jokaisen maksukyvyttömän osakkaan maksut jaetaan jäljelle jääneiden kesken omistuksen suhteessa.

Suosittelisin, että viimeistään nyt hankitaan hallituksiin kiinteistöalaa oikeasti tuntevia henkilöitä eikä niitä, jotka suureen ääneen kuvittelevat olevansa sellaisia.

Kirjoittaja on lahtelainen kiinteistöneuvos.