Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Pelottelu ei auta, holhoava alkoholilaki on aikansa elänyt

Hallitusneuvos Ismo Tuomisen sallittiin esittää varsin laveasti omia näkemyksiään Suomen alkoholipolitiikasta ja kritisoida niitä, jotka haluaisivat tuoda viinit ruokakauppoihin (ESS/Uutissuomalainen 31.12.). Totuus kuitenkin on, että vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilain kokonaisuudistus oli onnistunut ja kauppa vei sen vastuullisesti käytäntöön. Seuraavaksi viinit tulisikin tuoda kauppoihin muiden elintarvikkeiden rinnalle eurooppalaisen mallin mukaan.

Edellistä uudistusta valmisteltaessa eri tahot esittivät arvioita sen vaikutuksista alkoholin kulutukseen. THL:n arvio meni metsään, mutta edelleen se esittää erikoisia laskelmia, joiden mukaan alkoholin kokonaiskulutus olisi uudistuksen myötä noussut. Kuitenkin THL:n virallisten tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on laskenut Suomessa 10 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2021.

THL korosti myös aiemmin voimakkaasti, että alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholin aiheuttamat haitat kulkevat käsi kädessä. Onko siis odotettavissa, että kulutuksen vähennyttyä myös haitat tulevat vähenemään?

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestä ärsyttää THL:n joulukuussa julkaiseman vaikutusarvion käsittely mediassa. Päivittäistavarakaupan edustajien mielestä taas on erikoista, että kyseinen raportti julkaistiin juuri viikkoa ennen kuin Tilastokeskus julkaisi vuoden 2021 kuolleisuusluvut. Ne osoittivat, että alkoholiin liittyvät kuolemat olivat vuonna 2021 alimmalla tasolla sitten vuoden 2003, pois lukien vuosi 2017.

Kuluttajien toiveita on syytä kuunnella tässäkin asiassa.

Tuominen teilaa viinien myynnin tutulla väitteellä, jonka mukaan uudistus toisi myös väkevät alkoholijuomat maitokauppoihin. Jos Alko ei pysty jatkamaan toimintaansa ilman yksinoikeutta viineihin, on väkevien myynti mahdollista järjestää vastuullisesti myös ilman monopolia: lisenssijärjestelmän avulla voidaan rajoittaa esimerkiksi myyntipisteiden määrää ja toimintaa väkevien juomien osalta.

Alkoholin myynti on hoidettu onnistuneesti näin monissa Euroopan maissa, ja järjestelmän voi suunnitella uusiksi myös Suomessa. Päivittäistavarakaupan toimijat ovat tutkitusti vastuunsa tuntevia ikärajavalvottujen tuotteiden jälleenmyyjiä, ja kauppa on täysin kykenevä hoitamaan myös viinien myynnin vastuullisesti.

Haastattelussa on myös suoranaisia virheitä: Tuominen väittää, että alkoholikuolemia olisi Suomessa noin 4 000 vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 alkoholista aiheutuviin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli maassamme 1 646 ihmistä.

Tuominen myös aliarvioi hanakasti päivittäistavarakauppoihin saatavien viinien laatua ymmärtämättä, että jo nykyisin kaupan yritykset tuovat laatuviinejä ravintoloille Suomeen ja myyvät niitä myös muissa Euroopan maissa. Lisäksi Tuomisen veikkaukset hintatasosta ovat täysin tuulesta temmattuja eikä Tuomisen esittämää 6 000 päivittäistavarakauppaa ole löytynyt Suomesta aikoihin.

Päivittäistavarakauppa tutkii säännöllisesti kuluttajien mielipiteitä asiassa. Vuosi vuodelta yhä useampi toivoo viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa. Viimeisimmän julkistetun tutkimuksen mukaan selkeästi yli puolet suomalaisista toivoo mietoja viinejä päivittäistavarakauppojen valikoimiin.

Tuore kuluttajamielipide asiasta on luvassa vielä tammikuun aikana. Kuluttajien toiveita on syytä kuunnella tässäkin asiassa, jos ei virkamiehen niin ainakin poliittisten päättäjien.

Kirjoittaja on Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja.