Vuosia valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus toteutuu vihdoin vuodenvaihteessa, kun palvelut uusilla hyvinvointialueilla käynnistyvät.
Suomalainen yhteiskunta saa uuden merkittävän hallinnon tason, jolla on ratkaisevan tärkeä tehtävä hyvinvointimme varmistamisessa. Alueille valitut päättäjät ja virkamiehet ovat tehneet lujasti töitä, jotta toiminnan turvallinen aloitus voidaan taata.
Ministeriöt ovat tukeneet alueita uudistuksen valmistelussa monin tavoin esimerkiksi alueiden ja ministeriöiden yhteisissä valmisteluryhmissä.
Alueiden johtoa ja päättäjiä on tavattu säännöllisesti. Lisäksi kansanedustajia ja mediaa on taustoitettu uudistuksesta.
Haluamme rakentaa luottamusta alueiden ja valtion välille. Tiivis yhteistyö kuntien ja alueiden kesken edelleen tärkeää.
Hallituskauden aikana alueille on kohdennettu uudistuksen valmistelurahoitusta satoja miljoonia euroja. Lisäksi rahoitusta on myönnetty alueellisiin hankkeisiin, joilla kehitetään tulevaisuuden sote-keskuksia ja pelastustoimea.
Henkilöstöpula haastaa kaikkia hyvinvointialueita ja niiden eri toimialoja.
Muutosrahoitus on ollut välttämätöntä muun muassa tuhansien päällekkäisten tietojärjestelmien yhtenäistämiseen ja uusien kehittämiseen.
Turvallisen siirtymän varmistamiseen on pyritty tekemään kaikki mahdollinen. Silti tämän kokoluokan uudistuksen toteutukseen voi liittyä haasteita. Niistäkin selvitään yhdessä.
Uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää, jotta voidaan turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut, kaventaa hyvinvointieroja ja hillitä kovassa nousussa olevia kustannuksia. Väestön ikääntyessä on selvää, että kustannustehokkuutta ja esimerkiksi siirtymää kalliista erikoistason palveluista peruspalveluihin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn tarvitaan, jotta julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle.
Suuremmilla alueilla palveluita voidaan suunnitella ja toteuttaa entistä kokonaisvaltaisemmin ja monialaisuutta hyödyntäen. Henkilöstön osaamista, hyvien käytäntöjen jakamista, tiedolla johtamista ja digitalisaatiota on mahdollista hyödyntää uudessa rakenteessa tehokkaammin.
Hyvinvointialueilla on erinomainen tilaisuus hyödyntää julkisen hallinnon toiminnan kehittämisen hyviä ratkaisuja ja oppeja laajalti.
Hyvinvointialueet ja niiden johto ovat ison haasteen äärellä. Vaikka kulunut vuosi on mennyt alueilla kaikkein välttämättömimpien asioiden aikaansaamisessa, pitää ponteva uudistaminen käynnistää alusta lähtien.
Nyt vaaditaan rohkeutta ja ennakkoluulottomia uusia avauksia. Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia ja suuria yksiköitä, joiden toiminnalla on merkitystä oman alueensa kehittymiseen ja koko hyvinvointiyhteiskunnan suuntaan.
Esimerkiksi henkilöstöpula haastaa kaikkia hyvinvointialueita ja niiden eri toimialoja. Alueilla on mahdollisuus kuntia isompina työnantajina löytää ratkaisuja. Useilla alueilla onkin suunnitelmia panostaa paljon enemmän johtamiseen, esihenkilötyöhön, työhyvinvointiin ja sairauspoissaolojen vähentämiseen sekä työn houkuttelevuuteen.
On löydettävä uusia toimintatapoja, joilla voidaan ehkäistä sairauksia, sosiaalisia ongelmia, osattomuutta ja onnettomuuksia. Näin estetään inhimillistä kärsimystä. Samalla hillitään menojen kasvua ja vauhditetaan kestävää talouskasvua, jolla vahvistamme hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.
Tässä työssä haluamme olla hyvinvointialueiden päättäjien, viranhaltijoiden ja henkilöstön tukena. Varmistamme uudistuksen onnistumisen yhdessä.
Majanen on valtiosihteeri kansliapäällikkönä valtiovarainministeriössä, Niemi on kansliapäällikkö sosiaali- ja terveysministeriössä ja Pimiä kansliapäällikkö sisäministeriössä.