Euroclearin tilastojen mukaan suomalaiset omistivat vuoden 2022 alussa nuppiluvulla mitattuna eniten Nordean (omistetuin), Nokian, Fortumin, Sammon, Elisan, UPM:n, Finnairin, Nesteen, Wärtsilän ja Koneen osakkeita.
Kymmeniköstä tasapainotuksin muodostettu osakesalkku olisi laskenut tänä vuonna 13 prosenttia. Tämän kansanosakesalkun lasku vastaa täsmälleen pörssin yleisindeksin laskua.
Osingot kohentavat kokonaistuottoa nelisen prosenttia, mutta lähes kymmenen prosentin inflaatio heikentää reaalituottoa. Reaalituotolla tarkoitetaan tuottoa vähennettynä inflaation vaikutuksella.
Päättyvä vuosi on jäämässä heikoimmaksi pörssivuodeksi sitten vuoden 2011. Silloin eurokriisi ravisteli talouden perustuksia ja Helsingin pörssin yleisindeksiä 27 prosentin kurssilaskulla.
Vuoden 2022 turbulenssin keskeisin syy on ollut inflaation kiihtyminen ja sitä seurannut korkotason nousu.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on lisännyt haasteita, mutta se ei kuitenkaan ole ollut niiden juurisyy. Taustalta löytyvät vuosikausia jatkuneet keskuspankkien ja velkaantuvien valtioiden ”elvytystoimet”.
Kansanosakkeiden joukon tuottoerot ovat revenneet. Sammon (+12 %), UPM:n (+10 %) ja Nesteen (+5 %) osakekurssit ovat vuoden alun tasoa korkeammalla. Rujointa kyytiä ovat kokeneet Fortumin (-43 %), Wärtsilän (-32 %) ja Finnairin (-25 %) omistajat. Hajautus on siis muistuttanut tärkeydestään.
Merkittävä hajonta näkyy myös koko Helsingin pörssilistalla. Vain noin joka kuudes pörssiyritys osuu tuotollaan viiden prosenttiyksikön säteelle yleisindeksin vuosituotosta (-13 %).
Yksittäiset yritykset ovat kehittyneet tyypillisesti joko selvästi paremmin tai selvästi heikommin kuin pörssi keskimäärin.
Vuoden aikana Sampo on noussut kolmanneksi omistetuimmaksi osakkeeksi ohi Fortumin, joka on alkuvuoden jälkeen menettänyt yli 10 000 omistajaa.
Sen sijaan Neste ja Wärtsilä lukeutuvat yrityksiin, joiden omistajamäärä on kasvanut vuodessa vähintään 10 000 omistajalla.
Kiina-riskiä kantava Kone on saanut jopa yli 20 000 uutta omistajaa. Tämän perusteella geopoliittisten riskien kouriintuntuvassa markkinatilanteessa Kiina-riski ei ole ainakaan vielä säikäyttänyt suomalaisia kotitalouksia.
Kaikkiaan kansanosakkeiden kymmenikkö on saanut vuodessa keskimäärin neljä prosenttia lisää omistajia. Tässä valossa turbulenssi ei ole pelästyttänyt kotitalouksia, vaan aktivoinut niitä maltillisesti.
Päättyvä vuosi on muistuttanut siitä, ettei sijoittaminen ole aina ruusuilla tanssimista.
Ensi vuoden sijoitusteema on inflaation kehitys. Maltillisesta inflaation rauhoittumisesta on nähty jo orastavia viitteitä loka–marraskuussa.
Inflaation rauhoittuminen voisi mahdollistaa korkojen nousun pysähtymisen ja maalata näkymän korkojen asteittaiselle laskulle vuosina 2024–2025. Tämä olisi omiaan tukemaan markkinoita ja taloutta.
Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.