Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarvitsevat ihmiset toivovat hyvin saavutettavia ja saatavia palveluja. Ammattilaisilta he odottavat saavansa sujuvia, vaikuttavia palveluja, asiantuntevaa apua, tarvittavaa tukea ja selkeitä ohjeita.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjänä Päijät-Hämeen hyvinvointialue joutuu tarkastelemaan järjestämisvelvoitettaan monesta näkökulmasta. Tehtävää ei helpota tiukaksi osoittautunut talous.
Alueelle saatava rahoitus ohjaa itsehallinnollista hyvinvointialuetta pohtimaan keinoja palvelujen turvaamiseksi ja sujumiseksi. Tämä velvoittaa päättäjiä vahvasti. Tilanne ohjaa pohtimaan muun muassa, onko vallitseva toimintojen järjestäminen sujuvaa ja taloudellista.
Pohdintaa tehdään tilanteessa, jossa tiedossa on kertynyt hoitovelka ja maanlaajuinen henkilöstöpula. Samalla on kyettävä tekemään pitäviä ratkaisuja varsinkin eniten palveluja ja tukea tarvitsevien, toimintakyvyltään tai sosiaaliselta tilanteeltaan heikentyneiden ihmisten kannalta. Heitä on eri ikä- ja väestöryhmissä kautta koko hyvinvointialueen.
Helposti päätyy miettimään, mitä vielä voidaan parantaa ja tehostaa, kun kehittämistyötä on tehty vuosikausia? Päijät-Hämeessä on jo tehty sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio hyvinvointiyhtymän pohjalle. Nyt on mahdollisuus jatkaa palvelujen toiminnallista yhteensovittamista, kun hyvinvointialue saavuttaa lopullisen muotonsa.
Toiminnallisen integraation vahvistaminen koskee mielestäni erityisesti perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa sujuvassa yhteistyössä sosiaalipalvelun kanssa. Käytännössä se tarkoittaa hoito- ja palvelupolkujen sekä palvelukokonaisuuksien toimivuuden ajantasaista tarkastelua. Siinä varmistetaan jälleen kerran asiakaslähtöinen toimintatapa ja sovitetaan yhteen palvelut ja niiden jatkuvuus, palvelunkäyttäjien toimintakyvyn mukainen kuntoutus, seuranta, neuvonta ja selkeä ohjaus.
Moniammatilliseen toimintatapaan perustuva toimintamalli, jossa palveluprosessit mukautetaan tiiviiseen eri ammattiryhmien yhteistyöhön, on myös vaikuttava ja kustannustehokas. Se on myös järkevä vastaus ajankohtana, jolloin pula henkilöstöstä on todellisuutta.
Palvelutoiminnan tarkastelu kannattaa ulottaa aivan asiakas- ja potilaskohtaamisten tasolle asti, jolloin käyttäjien näkökulmat saadaan käyttöön. Etenkin toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden ja heidän läheistensä kannalta moni sujuvan palvelujen käytön mahdollistava asia on tärkeää ottaa huomioon. Tällöin kyse on palveluohjauksesta, palveluja koskevasta selkeästä tiedottamisesta, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja neuvonnasta.
Palvelujen uusimpien tapojen sujuvuus on tärkeää varmistaa epätietoisuuden välttämiseksi. Tällöin kyse on esimerkiksi takaisinsoittopalvelun toteutumisesta luvatulla tavalla määräaikana. Viipyvä soitto ja sen jääminen kokonaan tulematta aiheuttaa ymmärrettävästi usein ainakin yhden uuden toimintaa kuormittavan yhteydenoton palvelupisteeseen.
Tärkeää mielestäni on myös ohjeistaa sinänsä käyttökelpoiset digitaaliset etäpalvelut selkeästi käytettäviksi vain niille soveltuvissa sairaus- ja oireryhmissä ja niiden käyttöön kykenevissä asiakasryhmissä.
Mahdolliset terveyshyötyä tuottamattomat palvelutapahtumat useimmiten lisäävät myös tarpeettomia kustannuksia hyvinvointialueella. Digitaalisten etäpalvelujen käytön lisäämisen myötä tulee huolehtia siitä, että niiden käytön opastus on riittävä.
Palvelun onnistumiseen vaikuttavat monet pieniltä tuntuvat asiat. Toiminnallisen ja taloudellisen lopputuloksen kannalta niiden sujuminen on tärkeää.
Kirjoittaja on lääkintöneuvos ja Päijät-Hämeen aluevaltuutettu (kok.).