Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Naton kannatus ja maanpuolustustahto ovat lukemissa, joita korkeammalle ei voi juuri päästä

Suomalaisten maanpuolustustahto ja tuki Natoon liittymiselle ovat nyt niin korkealla, ettei korkeammalle voi juuri päästä. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreimmassa kyselyssä sotilaallista puolustusta kaikissa oloissa kannattaa 83 prosenttia vastaajista ja Nato-jäsenyyttä 85 prosenttia (ESS 2.12.).

Luvut ovat huimia ja niihin on syykin helposti löydettävissä: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ravistellut suomalaisten suhtautumista Natoon, sotilaalliseen yhteistyöhön ja Venäjään itseensä.

Maanpuolustustahto nousi ennätyslukemiin jo viime kevään kyselyssä. Suomalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on sen sijaan vahvistunut kuukausi kuukaudelta, eikä sotilaallista liittoutumattomuutta nähdä enää vaihtoehtona.

Kyselyyn vastanneista yli puolet olisi halukas nostamaan puolustusmäärärahoja nykyisestä.

Erityisesti naisten maanpuolustustahto on noussut lyhyessä ajassa. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta on tullut luonnollinen osa monen nuoren naisen elämää.

MTS:n kyselyssä sukupuolia tasapuolisesti kohtelevaa asevelvollisuutta kannatti 31 prosenttia vastaajista, joten lisäystä viime vuoteen on tullut peräti kymmenen prosenttia. Nuoret pitävät yleistä asevelvollisuutta tasa-arvoasiana, joten siihen kannattaa tulevaisuudessa vastata ainakin koko ikäluokkaa koskevilla kutsunnoilla. Näitähän olisi tarkoitus pilotoida vuonna 2024 osassa maata.

Tällä haavaa vain ani harva on valmis kyseenalaistamaan puolustushankintojen mittavuuden. Kyselyyn vastanneista yli puolet olisi halukas nostamaan puolustusmäärärahoja nykyisestä.

Vaikka kansalaisilla on piikki auki, pieni maltti on valttia tässäkin. Jo Naton velvoitteiden täyttäminen tuo uusia kustannuksia, joiden suuruudesta ei vielä ole tietoa. Naton jäsenmaana Suomi myös sitoutuu pitämään puolustusmenonsa tietyllä tasolla jatkuvasti. Tasapainoa kannattanee hakea yhteishankinnoilla.

Positiivista on, etteivät suomalaiset ole hintojen nousun ja energiakriisin seurauksena kääntämässä selkäänsä ukrainalaisille: lähes puolet lisäisi aseapua Ukrainalle ja reilu kolmannes haluaisi nostaa taloudellisen avun määrää.

Maanpuolustustahtoa on tutkittu vuodesta 1976. Alimmillaan luku oli vuosina 1989 ja 2018. Huolta koettiin silloin maanpuolustustahdon hiipumisesta ja asevelvollisuuden suosion laskusta. Enää tätä huolta ei tarvitse kantaa. Maanpuolustustahto on myös osa puolustuksellista pelotetta, joka jo sinällään saattaa ehkäistä sotilaallisen kriisin mahdollisuutta.