Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Teppo Koskisen kolumni Talouden vaikeuksissa pitää katsoa omiin jalkoihin ja samalla eteenpäin

Tuleeko ongelmia vai eikö tule?

Viime viikkoina Etelä-Suomen Sanomissakin on varoiteltu tulossa olevista talouden vaikeuksista. Samalla on todettu, että nyt ollaan jo ongelmissa, tai että tulevien ongelmien siemenet on jo vähintään kylvetty.

Kansalaiselle ongelmat näkyvät jo polttoaineen hinnannousuna ja kauppalaskun nousseena loppusummana. Kun talvi kylmenee, monella alkavat sähkölaskut kasvaa. Joku on jo saanut korkeammalle korolle tarkistetun asuntolainan maksusuunnitelman.

Mutta tähän asti on pärjätty. Heikommassa asemassa olevien elämä on jo tukaloitunut, mutta keskituloinen ei ole välttämättä joutunut vielä merkittävästi muuttamaan arkeaan. Työpaikat ovat pysyneet, ja työmarkkinoilla on vielä hyvä imu. Paljon puhutut koronasäästöt tulevat käyttöön.

Oman talouden ja yleisen taloustilanteen yhteyttä voi olla vaikeaa nähdä: onkohan tässä nyt mitään ongelmia olemassakaan?

Katsotaan kriisin yli, mutta otetaan samalla kriisikin jollakin tavalla huomioon.

Suomalaisia uhkaa nyt näköharhan vaara. Tilanne on suurin piirtein sama kuin moottoritieltä taajamaan ajaessa: vanha vauhti jää päälle, vaikka oikeasti ympäristö vaatisi kovasti toisenlaista asennetta ja toisenlaisten riskien havaitsemista.

Ei suomalaisia uhkaa nyt 1990-luvun lama. Sen sijaan riskinä on, että elämää on vaikeaa sopeuttaa hitaasti muuttuvaan todellisuuteen. Lopputuloksena on tavallisten ihmisten rahavaikeuksia ja elämän kurjistumista.

Sähkölaskuihin ja kasvaviin kauppalaskuihin kannattaa varautua. Puskuria on hyvä kasvattaa, turvaverkkoja on syytä varmistella. Budjetointia kannattaa tehdä vähän niukemmilla varoilla ainakin vuoden parin päähän.

Asiantuntijat ovat antaneet näitä vinkkejä pitkin syksyä ja alkutalvea. Viisasta on ottaa ne vakavasti, vaikka oma elämä ei olisi vielä paljon muuttunutkaan. Ehkä sitten ainakin nukkuu yönsä vähän paremmin.

Yhteiskunnat ja kansalaiset kestävät hyvin pitkääkin epävarmuutta, jos epävarmuus on poikkeustilanne ja jos se loppu on jollakin tavalla järkevästi näköpiirissä. Se ei tarkoita, että huonojen aikojen päättymiselle olisi tarkka päivämäärä. Sen sijaan riittää, että huonon tilanteen syyt ymmärretään poikkeukseksi ja että parempien aikojen ainekset ovat olemassa.

Vaarallista on se, että tulevaisuuteen liittyvien odotusten ja näköpiirissä olevien mahdollisuuksien välille tulee ristiriita: lupaus ja odotus paremmasta ei näytäkään toteutuvan. Sama syy on saanut aikaan niin puukkojunkkareiden esiinmarssin 1800-luvun lopun Pohjanmaalla kuin lukemattoman määrän erilaisia kansannousuja eri puolilla maailmaa.

Aina toiminnan ei kuitenkaan tarvitse olla dramaattista, jotta sillä on vaikutuksia. Varsinkin taloudessa toimimattomuuskin on toimintaa.

Taloudessa pitkäkestoisen vahingollisen vaikutuksen aikaan saamiseen riittää se, että tulevaisuuden odotukset eivät kannusta investoimaan, yrittämään ja tekemään palkkatyötä. Siksi on tärkeää katsoa kriisin yli. Nyt näyttää siltä, että tästäkin selvitään. Inflaatio taittuu jollakin aikavälillä, korot laskevat ja energiakriisi väistyy vielä. Kun miettii, mistä viime vuosina on selvitty, näyttää yhteiskunnan selviytymiskyky hyvältä. Se ei ole nytkään vaarassa: tulevaisuus näyttää uskottavasti paremmalta kuin nykyhetki.

Katsotaan kriisin yli, mutta otetaan samalla kriisikin jollakin tavalla huomioon.