Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Haavisto osallistuu Nato-kokoukseen aiempaa vahvemmassa roolissa

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osallistuu tänään ja huomenna pidettävään Naton ulkoministerikokoukseen ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin Naton päämajassa Brysselissä heinäkuussa. Suomen virallinen asema Natossa muuttui tuolloin kumppanimaasta tarkkailijajäseneksi. Uudessa roolissaan Pekka Haavistolla ja muilla Nato-kokouksiin osallistuvilla suomalaisilla on oikeus käyttää puheenvuoroja. Suomi myös saa aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa Naton prosesseista.

Suomi ei kuitenkaan osallistu päätöksentekoon eikä ole muun muassa jäsenmaiden yhteiseen puolustamiseen velvoittavan 5. artiklan piirissä ennen kuin maasta tulee täysjäsen. Jäsenyyden ovat vielä hyväksymättä Unkari ja Turkki.

Etukäteen arvioitiin, että jäsenyyden hyväksymiseen voi mennä joitakin kuukausia tai jopa vuosi. Nyt näyttää siltä, että vuosi voi hyvinkin olla realistinen aikaikkuna. Suomesta ja Ruotsista tuli poliittinen pelinappula Unkarin ja Turkin poliittisille pyrkimyksille. Turkille keskeinen kysymys on ollut kurdiaktivistien toiminta Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa. Turkki on vaatinut Ruotsia luovuttamaan aktivisteja, mihin Ruotsi ei ole suostunut. Suomi on ollut tässä kuviossa enemmänkin sivustaseuraajana, mutta samassa kelkassa, koska on päättänyt hakea jäsenyyttä yhtä aikaa Ruotsin kanssa.

Molempien jäsenyys Natossa on Suomen kannalta hyvin tärkeää.

Ei ole Naton etu tuhlata aikaa kahden kiukkupussin lepyttelyyn.

Unkarin piti olla helpompi tapaus, mutta silläkin on omat motiivinsa. Unkarin piti ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyydet jo ensi viikolla, mutta nyt päätöstä on lykätty parilla kuukaudella. Syynä on kiista EU-rahojen palautuksesta. EU panttaa yli 13 miljardin euron pottia, jonka Unkari on saamassa vasta sitten kun tietyt lakiuudistukset on tehty. EU:n piti hyväksyä rahanjako 6. joulukuuta mutta kun kävi ilmi, että päätöstä ei vielä tulekaan lainmuutosten takkuamisen vuoksi, Unkari löi takaisin ja myöhensi Nato-ratifiointiaan.

Suomi ja Ruotsi saavat nyt tuntea nahoissaan sen, mitä on olla kansainvälisen politiikan pelinappuloina. Turkilla ja Unkarilla ei ole suhteessaan Suomeen mitään ongelmaa, vaan Suomea käytetään vipuvartena niiden omien pyrkimysten ajamisessa. Ennen pitkää tilanteen on kuitenkin lauettava. Ei ole Natonkaan etu, että sen päättäjät joutuvat lepyttelemään kahta kiukkupussia, kun tärkeämpiäkin asioita on pöydällä.