Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Puolan ohjusiskun eskaloituminen hälveni, ja nyt myös länsimaiden ja Ukrainan välinen kyräily pitää torjua

Maailma pidätti hengitystään tiistai-iltana sen jälkeen, kun uutiset Puolaan kohdistuneesta ohjusiskusta alkoivat levitä eri viestimien kautta. Ensimmäinen reaktio, jota myös monet suomalaiset eturivin sota-asiantuntijat jakoivat omilla Twitter-tileillään, oli se, että iskujen taustalla olisi ollut Venäjä. Aiemmin samana päivänä Venäjä oli kohdistanut noin sadan ohjuksen keskityksen Ukrainaa vastaan. Vaikka ukrainalaisten onnistui tuhota ohjuksista valtaosa, maahan asti päässeet aiheuttivat tuhoa maan energiainfrastruktuuriin ja jättivät noin 10 miljoonaa ukrainalaista vaille sähköä.

Ohjusiskun tiimellyksessä myös Puolan puolelle osui ohjus. Sen iskeytyminen Przewodówin kylään alle kymmenen kilometrin päähän Ukrainan rajasta vaati kahden ihmisen hengen. Ensi reaktioiden jälkeen alkoi ilmoille tulla myös toisenlaisia näkemyksiä siitä, kenen ampumasta ohjuksesta olisi kyse. Muun muassa amerikkalaiset viranomaiset arvelivat kyseessä olleen Ukrainasta ammutun ilmatorjuntaohjuksen. Myös USA:n presidentti tuki tätä näkemystä viitaten ohjuksen lentorataan.

Ampuja on selvitettävä ja seuraamukset sovittava pikaisesti.

Maailma saattoi joka tapauksessa huokaista keskiviikkona helpotuksesta sen tähden, että tulipa ohjus mistä tahansa, kyseessä ei selvästikään ollut suunniteltu operaatio, jolle olisi luvassa jatkoa. Tämä on oleellista sen tähden, että Puola on Nato-maa ja jos sitä vastaan hyökätään, kaikkien Nato-maiden on artikla 5. perusteella puolustauduttava hyökkääjää vastaan.

Nyt siis kyse ei ollut hyökkäyksestä vaan mitä ilmeisimmin vahingosta. Läheltä piti, että Naton olisi uskottavuuden nimissä pitänyt suoristaa rivinsä ja nähdä yhteinen vihollinen, jolloin sodan eskaloitumisen riski olisi ollut ilmeinen. Sitä oli syytäkin pelästyä.

Jos tutkimuksissa käy ilmi, että ohjus todella oli venäläisten ampuma, se kärjistää Naton ja Venäjän suhteita entisestään. Todennäköisesti asevarustelu Naton Venäjän vastaisella rajalla lisääntyisi. Jos taas Ukraina osoittautuu ampujaksi, konflikti pitää ratkaista nopeasti ja diplomaattisesti, jotta länsimaiden ja Ukrainan välille ei synny juopaa. Jo nyt Ukraina vaatii kumppaneitaan tilille siitä, miksi ne epäilevät syyksi Ukrainan ilmatorjuntaohjusta. Keskinäinen kyräily ei ole eduksi Ukrainan tukemiselle. Nyt on ensiarvoisen tärkeää saada nopeasti tietoon ohjuksen lähtöpiste ja sen jälkeen sopia seuraamuksista. Lännen yhtenäisyys ei kaipaa spekulaatioita ja aiheettomia syytöksiä.