Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Yhteisövero muistuttaa siitä, että yritykset ovat yhteiskuntaa

Kuluneella viikolla tiedotusvälineet julkaisivat sekä yksityishenkilöiden verotusta koskevia tilastoja että yritysten maksamaa yhteisöveroa koskevia tilastoja.

Jälkimmäisiin kohdistuu olennaisesti vähemmän mielenkiintoa kuin edellisiin, ainakin lööppijulkisuuden määrän perusteella. Se on ymmärrettävää, mutta ei tarkoita, etteikö yhteisöveroilla olisi aidosti merkitystä.

Koko valtakunnassa verovelvolliset yritykset maksoivat yhteisöveroa noin 7,3 miljardia euroa. Päijät-Hämeen summa tästä oli noin 125 miljoonaa euroa.

Suomalainen yhteiskunta on myös yritysten yhteiskunta.

Yhteisöverokertymä on nyt ennätyssuuri. Sen taustalla on sekä talouden tähän asti hyvänä jatkunut vire että yritysten kannattavuutta parantanut hintojen nousu. Taloudella meni viime vuonna kovaa, ja hyvä vauhti on jatkunut näihin päiviin asti.

Iloa talouden hyvästä suorituskyvystä kuitenkin hillitsee talouden taantumasta varoittelevat merkit. Hyvät ajat eivät nytkään jatku ikuisesti, mikä aiheuttaa paineita myös valtiontalouden tasapainottamiselle.

Kärköläläinen Koskisen listautuu – sijoittajille luvataan kasvua ja hyviä osinkoja

Yhteisöverotilastoista näkee sen, mikä hyvinvoivan yrityskentän merkitys yhteiskunnalle on. Kun yritykset voivat hyvin, ne osallistuvat myös yhteiskunnan rahoittamiseen. Yhteisövero maksetaan valtiolle, joka palauttaa siitä noin kolmasosan jaettavaksi kuntiin, joissa yrityksellä työntekijöitä.

Yhteisöveron uumoiltiin vielä takavuosina olevan katoava vero: valtioiden välisen verokilpailun ajateltiin johtavan lopulta veroasteen painumisen nollaan. Näin ei ole käynyt, ja pelkkiä aikeita vahvempia merkkejä on siitä, että globaalista yritysverosta päästäisiin sopuun. Vuosi sitten vauhdilla esimerkiksi johtavien teollisuusmaiden G15-kokoonpanossa edenneen hankkeen ympärillä on kuitenkin viime aikoina ollut hiljaista. Syynä hiljaisuuteen todennäköisesti on maailmankaupan kireä ilmapiiri.

Millä tahansa nimellä yritysveroa kutsutaankin, on yritysten perusteltua osallistua yhteiskunnan rahoittamiseen. Yritykset eivät ole yhteiskunnasta erillisiä vaan sen elimellinen osa. Ne hyötyvät yhteiskunnan panostuksista ja saavat yhteiskunnalta tukea ja mahdollisuuksia.

Monet yritykset ovat ymmärtäneet sekä yhteiskuntavastuullisuuden hengen että sen markkinointiarvon: moni yritys kiirehti kuluneella viikolla kertomaan, kuinka paljon kukin on kantanut yhteiseen kekoon. Yritysten viestintään yleisesti kohdistuvan kyynisyyden sijaan on syytä ottaa tieto arvostuksella vastaan ja muistaa, että suomalainen yhteiskunta on myös yritysten yhteiskunta.

Yhteisöveroa kertyi Päijät-Hämeen yritysten huipputuloksista – maakunnan suurin tuloksentekijä löytyi Kärkölästä