Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Vain harva kirkon jäsen äänestää seurakuntavaaleissa, vaikka kannattaisi

Lehtien mielipidepalstoilla käydään tällä haavaa vilkkaampaa keskustelua seurakuntavaaleista kuin aikaisempien vuosien äänestysprosentti kirkon vaaleissa antaisi odottaa. Keskustelu kilpistyy useimmiten siihen, miten Raamattua pitää tulkita.

Toivottavasti ajoittain kärkkäänäkin käyvä keskustelu herättää myös seurakuntalaiset vaaliuurnille. Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 20.11., mutta noin viikon kestävä ennakkoäänestysaika alkaa huomenna.

Viime vaaleissa vuonna 2018 vain 14,4 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui uurnille ja Lahdessa näin teki 9,3 prosenttia äänioikeutetuista. Voi vain ihmetellä, miksi suurin osa kirkon jäsenistä ei halua vaikuttaa oman seurakuntansa asioihin. Äänestämistä ei kannata jättää vain harvoille ja valituille, sillä yhteiskunnallisena instituutiona kirkko käyttää huomattavan paljon julkista valtaa ja rahaa.

Ehkäpä oikeampi kysymys olisikin, pitäisikö kirkon luopua vihkioikeudesta kokonaan.

Äänestäjän kannalta kirkon vaalien suurin ongelma lienee epämääräisyys, sillä ainakin keskustelun perusteella äänestäjän on vaikea tietää, äänestetäänkö nyt Raamatun lauseista vai kirkon tulevaisuudesta. Valitsijayhdistysten ohjelmistakaan ei ole helppo saada selkoa, eivätkä yhdistysten nimet paljasta sitä, mitä tavoitteita niillä on. Mihin suuntaan kirkkoa pitäisi kehittää? Mitä konkreettisia tavoitteita valitsijayhdistyksillä on?

Seurakuntavaalien vaalitapa on suhteellinen niin kuin eduskunta- ja kuntavaaleissakin. Suhteellisessa vaalissa ääni menee ensisijaisesti valitsijayhdistykselle ja vasta toissijaisesti ehdokkaalle. Oma ääni voi siis päätyä edesauttamaan täysin päinvastaista päätöksentekoa kuin mitä äänestäjä on tarkoittanut.

Jo tässä vaiheessa vaalien suurimmaksi jakolinjaksi on nimetty tasa-arvoinen avioliittolaki eli kysymys siitä, pitäisikö kirkon vihkiä samaa sukupuolta olevia. Tästä kirkko on jaksanut kiistellä vuosikausia. Ehkäpä oikeampi kysymys olisikin, pitäisikö kirkon luopua vihkioikeudesta kokonaan ellei se halua noudattaa Suomen lakia.

Kirkon jäsenmäärän lasku on ollut dramaattista, eikä käännettä ole näkyvissä. Kun raha loppuu,on tulevien luottamushenkilöiden pystyttävä päättämään esimerkiksi siitä, mistä seurakunnan kiinteistöistä voidaan luopua kokonaan ja mihin enää tarvitaan nykyistä henkilöstömäärää. Lahdessa hyvä kysymys on, pitääkö kaupungissa olla viisi paikallisseurakuntaa vai voisiko niitä yhdistää.

Etelä-Suomen Sanomien ja Lahden seurakuntayhtymän vaalipaneelissa huomenna tiistaina ehdokkaita voi kovistella uskonnollisten kysymysten lisäksi näistäkin teemoista.