Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Sähköä näyttää riittävän, hinta­taso riippuu Euroopan tilanteesta

Sähkö, sen riittävyys ja hinta ovat olleet jo pitkään kestosuosikkeja yleisessä keskustelussa. Sähkön riittävyydessä on erikseen huomioitava teho ja energia. Meillä voi siis olla pula pelkästään tehosta (kW) tai pelkästään energiasta (kWh) tai molemmista. Kun puhutaan kahden tunnin kiertävistä katkoista, on kyse tehopulasta.

Pohjoismaissa sähkön energiapula on hyvin epätodennäköinen. Tehopula Suomessa sen sijaan on mahdollinen, vaikka sekin on melko epätodennäköinen.

Tehopulaa voivat aiheuttaa lähinnä voimalaitosten laiterikot tai viat kantaverkkoyhteyksissä Ruotsiin yhdessä kovien, pitkien pakkasjaksojen ja tuulettomuuden kanssa.

Tuleva talvi on Euroopassa vaikea. Todennäköisesti ei kuitenkaan niin vaikea kuin sitä seuraava talvi. Nyt Euroopan maat ovat voineet varastoida maakaasua kohtuullisen hyvin, mutta ensi kesään mennessä varastot on syöty. Mistä ne seuraavaksi talveksi saadaan täytettyä, kun Venäjän kaasuhanat todennäköisesti ovat kiinni ja osa putkista kokonaan poikki?

Euroopan tilanne ei käytännössä juurikaan vaikuta meidän sähkön energia- tai tehopulaamme. Meidän sähkönsiirtoyhteyksiemme kapasiteetti Eurooppaan on melko vähäinen verrattuna Pohjolan sähköntuotantoon.

Vapaista markkinoista johtuen sähkö virtaa halvemmasta kalliimpien hintojen suuntaan eli pääsääntöisesti Pohjolasta Eurooppaan. Markkinamekanismin vuoksi Euroopan korkeammat hinnat tulevat ”vastavirtaan” näitä johtoja pitkin meille. Missä määrin, riippuu omasta tilanteestamme.

Tuleva talvi on Euroopassa vaikea. Todennäköisesti ei kuitenkaan niin vaikea kuin sitä seuraava talvi.

Jos meillä on paljon vapaata tuotantokapasiteettia, hintavaikutus on pieni, mutta jos vähän, niin suuri. Meiltä Eurooppaan menevän sähkön määrä on käytännössä pienehkö, eikä se aiheuta meille sähköpulaa, mutta tämä pienehkökin määrä riittää tuomaan meille hintavaikutuksen, erityisesti sähköpörssiin.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, etteivät läheskään kaikki sähkönkäyttäjät maksa pörssihintoja ensi talvena. Osa on tehnyt kaupat aiemmilla hinnoilla, joita sovelletaan ensi talveen. Tämä koskee sekä sähkön tuottajia että käyttäjiä.

Tuleeko meille energiapulaa sähköstä ensi talvena? Todennäköisesti ei. Suomen Tuulivoimayhdistys ilmoittaa meillä Suomessa rakennettavan tänä vuonna 344 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 1 867 megawattia (MW). Jos tuo toteutuu, tarkoittaa se ensi vuonna lisää noin viisi terawattituntia (TWh).

Olkiluoto 3 (OL3) tuottaa, mikäli kaupallinen käyttö alkaa viimeistään vuoden vaihteessa, varovasti arvioiden 12 TWh. Venäjän tuonti oli vuonna 2021 9,1 TWh, eli poistuneen Venäjän tilalle tulee uutta noin 17 TWh.

Ruotsista tuotiin vuonna 2021 15,9 TWh, joten energiassa pärjättäisiin jopa omillamme normaalina vesi- ja tuulivuotena. Kun tuulivoimaa jatkuvasti rakennetaan lisää, tilanne paranee seuraavina vuosina, eli sähköä on keskimäärin hyvin saatavissa.

Entä riittääkö teho eli onko sähköä saatavissa joka hetki? Kantaverkkoyhtiömme Fingrid varoittaa, että mahdollisesti ei. Fingrid on markkina-alustan haltijana näköalapaikalla, joten varoitukseen kannattaa suhtautua vakavasti.

Lyhyihin katkoihin on hyvä varautua, vaikka ne ovatkin epätodennäköisiä.

Varoitusta perustellaan lähinnä OL3:n kaupalliseen käyttöönottoajankohtaan liittyvällä riskillä. Venäjän tuonnin kapasiteetti oli 1 300 MW. OL3 tuo lisää 1 600 MW. Tiedossa on siis tehoa yli poistuneen Venäjän tehon verran. Jos OL3 ei ole ajoissa käytössä huippupakkasiin nähden, joudutaan turvautumaan aiempaa enemmän tuontiin Ruotsista (Myös Viro mahdollinen).

Ruotsin tilannetta heikentävät Ringhals 4 -ydinvoimalaitoksen (1 120 MW) näillä näkymin tammikuuhun asti kestävät huoltotyöt. Toisaalta Fortum on ilmoittanut valmistelevansa viime talvena reservissä olleen Meri-Porin 560 MW:n laitoksen käyttöönottoa. Jos sähkön hintataso on riittävä, myös se on tuotannossa lisäämässä ”pyörivää tehoa”.

Näin ollen lyhyihin katkoihin on hyvä varautua, vaikka ne ovatkin epätodennäköisiä. Lahden seutua koskien Lahti Energia Sähköverkot on nettisivuillaan todennut, että mahdolliset kiertävät 1–2 tunnin katkot koskevat vain taajamien ulkopuolisia alueita, jotteivät yhteiskunnan keskeiset toiminnot katkoista häiriytyisi.

Sähköä siis näillä näkymin riittää, mutta hintatasoon vaikuttaa Euroopan tilanne, joskin heikkenevästi, kun meidän oma tuotantokapasiteettimme ja energiankäytön tehokkuutemme kasvaa.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri, Lahden kaupunginvaltuutettu (kd.) ja Lahti Energian ex-toimitusjohtaja.