Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Asuntovelalliset saavat nyt opetuksen: kuuden prosentin stressitestin läpäisy ei ole tie onneen

Asuntolainamarkkinoilla puhaltavat nyt uudet, viileät tuulet velalliselle. Korot ovat nousseet nollan tuntumasta ja nousevat edelleen.

Suomalaisten ylivoimaisesti yleisimmän asuntolainojen viitekoron, 12 kuukauden euriborin, lukemat ovat nyt 2,7 prosentin tuntumassa. Kun tähän lisätään pankin marginaali ja lainan muut kulut, todellinen vuosikorko on jo monen lahtelaispankin laina-asiakkaalle neljän prosentin tuntumassa.

Tällainen korko ei ehkä 1990-luvun lamavuodet kokeneesta tunnu juuri miltään, silloin korot kohosivat jopa 15 prosentin lukemiin. Eikä ole kuin viitisentoista vuotta siitä, kun viiden, kuuden prosentin korot olivat arkipäivää.

Huolta aiheuttaa nyt se, että korkojen lisäksi ovat nousseet kaikki elämisen kustannukset. Tässä tilanteessa ei välttämättä auta se, että asuntolainaa otettaessa on tehty stressitesti kuuden prosentin korolla. Laajalle levinnyt inflaatio merkitsee sitä, että velallisen käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet.

Koska palkat eivät ole nousseet samaa tahtia kuin inflaatio, tilannetta ei voi verrata esimerkiksi 1970-lukuun, jolloin inflaation sanottiin syöneen osan asuntoveloista. Tuolloin palkat nousivat samassa tahdissa kuin kuluttajahinnat. Korkea inflaatio on siis nyt harmillisen ikävä seuralainen velalliselle.

Velallisten reaalitulot ovat laskeneet.

Talouden näkymät ovat saaneet jo ihmiset varovaisiksi. Asuntokauppa on hiljentynyt, samoin asuntolainojen kysyntä. Lahtelaispankkien johtajat kertovat, että asiakkaat harkitsevat selvästi aiempaa tarkemmin asunnon vaihtoa tai uuden asunnon ostoa.

Näkyvissä on myös, että asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet. Monilla alueilla myös hintojen lasku on alkanut. Maltillista laskua voi pitää tervehtymisen merkkinä korona-aikana kuumenneista asuntomarkkinoista. Ja on hyvä muistaa, että nollakorot eivät kerro talouden tasapainoisesta tilasta. Normaalia on se, että rahalla on hinta.

Suomalaisten uudet asuntolainat ovat tavallisesti 25 vuoden pituisia, yhä isompi osa lainoista on myös tavanomaista pidempiä. Lainaa on tyypillisesti lähes neljä kertaa lainanottajan yhden vuoden nettotulojen verran, ja lainanhoitomenot vievät vajaan viidenneksen nettotuloista.

Toivottavasti työllisyys pysyy nykyisellä, hyvällä tasolla, mikä auttaa selviämään korkojen noususta ja muiden menojen kasvusta, vaikka vyötä joutuukin kiristämään.

Tämä aika opettaa sen, että omaa taloutta ei kannata virittää liian tiukaksi. Väljyyttä on hyvä olla muuhunkin kuin stressitestien kuuden prosentin koronnousuun.

Lahden Talojen kämpässä asuvan Jenni Nurmisen vuokra nousee aiempaa enemmän – asumistuki tarjoaa laihan helpotuksen