Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Varautuminen on nyt viisasta, vaikka paniikkia pitää välttää

Suomalaisia on viime aikoina varoiteltu useammallakin suulla tulossa olevista vaikeista ajoista. Etelä-Suomen Sanomissa (ESS 27.10.) LähiTapiolan pääjohtaja Juha Koponen kehotti ihmisiä varautumaan siihen, että kuluttajahintojen nousu voi yllättävästikin koetella tavallisen kuluttajan kykyä selviytyä arjestaan. Samaa viestiä toi hieman aiemmin OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio (ESS 13.10).

Kuluttajan kannalta hankalaa on tulevaisuuskuvan poikkeuksellinen epäselvyys: yhtäällä on epävarmuustekijöinä sota Euroopassa, koronapandemiasta toipuva maailmantalous, maailmankaupan blokkiutuminen, korkojen nousu ja inflaatio, toisaalla on varmuutta antavina tekijöinä hyvä työllisyystilanne ja toistaiseksi kuluttajien hyvänä säilynyt kyky sopeutua esimerkiksi inflaatioon ja energian hinnan nousuun. Ristiriitaisten signaalien keskellä on vaikeaa ennakoida tulevaa.

Paljon lepää nyt kansalaisen varassa.

Realismia on kuitenkin tunnistaa lähestyvät ongelmat vähintään potentiaalisina ongelmina. Toistaiseksi esimerkiksi suomalaisella teollisuudella on mennyt hyvin, mutta keskeisen vientimarkkinan Saksan ongelmat heijastuvat jo pienentyneenä kysyntänä Suomeenkin. Yleisesti hidastuneet taloudesta kertoo esimerkiksi EK:n tuore suhdannebarometri.

Paljon lepää nyt kansalaisten talousnäkemysten varassa. Kulutuskysyntää ruokkii vielä jonkin aikaa työllisyyden ohella koronapandemian jäljiltä jäänyt kulutusreservi, toisin sanoen säästöt ja halu kuluttaa. Toisaalta menot kasvavat, mikä uhkaa ostovoimaa. Hallitus on jo kertonut esimerkiksi tukevansa suomalaisia sähkön hinnassa talvella ja siten pönkittävänsä kotimaisen ostovoiman säilymistä.

Jotta talouden kuva ei käänny haitalliseksi pessimismiksi, korostavat tuomionpäivän pasuunaan puhaltavat tahot myös positiivisia vaihtoehtoja. Talouden täydellinen myllerrys ei välttämättä osu Suomeen, jos esimerkiksi palkkakustannukset pidetään matalalla tasolla ja siten tuetaan työllisyyttä.

Suomi ei ole maailmantaloudesta tai ylipäänsä maailmasta irrallinen saari, niin kuin joskus halutaan ajatella. Viimeistään vuoden 2008 finanssikriisi ja 2020 alkanut koronapandemia ovat sen osoittaneet. Siksi nytkään ei voida ajatella, että suomalaiset jäisivät täysin vaille kolhuja, kun maailmantalous suurella todennäköisyydellä käy karilla tulevana talvena.

Siksi kansalaisen on järkevää varautua, ja esimerkiksi työmarkkinaosapuolten on pidettävä silmällä myös yhteiskunnan etua. Paniikkiin ei ole aihetta, mutta toisaalta silmiäkään ei voi sulkea. On palattava vuosikymmenten takaisiin hyveisiin: on järkevää panna säästöön pahan päivän varalle, koska paha päivä on näkyvissä.