Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Lukijalta | Teatterin tehtävä on ravistella yhteiskuntaa ja tulkita sitä

Paljon on Porvoon joessa virrannut vettä siitä, kun lahtelaisen median palstoilla on viimeksi taitettu peistä teatteriesityksen ”suomettuneista” arvoista. Mika Pylsy (ESS 26.10.) tempaisee nyt kunnolla ja lataa Lahden kaupunginteatterin Kostonkierre-esityksestä: ”Baltiassa ja Itä-Euroopassa esitys naurettaisiin pois näyttämöltä”.

Pylsyn mielestä kirjailija Timo Sandbergin ja ohjaaja Tommi Kainulaisen näkemys ja esityksen tarkastelukulma ovat liian yksioikoisia: reippaat työläiset vastaan lahtarit. Hänen mielestään se sopii presidentti Urho Kekkosen YYA-henkeen paremmin kuin nykyaikaan.

Vahinko, ettei Pylsy ole lukenut Timo Sandbergin teoksia! Niistä olisi voinut irrota ja avautua hivenen enemmän taustaa ”Lahen” ja Reunanpalstan ihmisten mietteistä, arjen ankarasta hengestä, peloista ja aatteen paloista puolin ja toisin.

Teatterintekijöiden näkemys on sovitteleva: antaa arkisten arpien viimein parantua.

Kostonkierre on paikallinen tarina jakautuneesta kaupungista, sen ihmisistä, ajan virassa ja niistä arvoista, jotka silloin vaikuttivat ja jylläsivät sodan varjoissa. Se on myös kirkasotsaisen poliisi Otso Kekin henkilökohtainen ”ristiretki” niitä voimia vastaan, jotka aikovat ottaa lain omiin käsiinsä.

Teatterintekijöiden näkemys on sovitteleva: antaa arkisten arpien viimein parantua. Pylsyn mielestä tämä tarkastelukulma oli lähtökohtaisesti väärä ja hänen mielestään oikea tapa tehdä paikallista teatteria olisi ilmeisesti noudattaa Akateemisen Karjala-Seuran ohjetta: Suomi suureksi ja Viena vapaaksi. Toivonkin, että Pylsy kirjoittaisi itse uuden näytelmän tämä tendenssi mielessään.

Taiteessa tekijät kuitenkin viime kädessä määrittävät, mitä he haluavat esityksellään sanoa. Teatteri elää aina ajassa ja sen tehtävänä onkin juuri ravistella erilaisia yhteiskunnan rakenteita, käsityksiä ja ismejä.

Meidän tehtävämme on sitten katsojina arvostella ja heittää paskaa tekijöiden rattaisiin aivan, niin kuin Jepulis Benjami Kostonkierre-näytelmässä tekee.

Erilaisuus on voimaa ja uusia näkemyksiä tarvitaan. Pääasia on, että teatterista pitkästä aikaa kirjoitetaan myös mielipidepalstalla.

Kirjoittaja on lahtelainen.