Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Teppo Koskisen kolumni Miksi Suomeen tarvitaan ulkomaalaisia työntekijöitä?

Miksi Suomeen tarvitaan ulkomaalaisia työntekijöitä, kun suomalaisia on iso joukko työttömänä?

Useampi lukija on esittänyt kysymyksen sen jälkeen, kun ulkomaalaisten työllistämistä käsitellyt uutinen viime viikolla julkaistiin.

Syitä on tietysti useampia kuin yksi. Kysymyskään ei ole ongelmaton: jos oletetaan, että jossakin makoilee enemmän tai vähemmän pysyvä satojentuhansien suomalaisten työttömien joukko, ollaan hakoteillä, ja samoin ollaan hakoteillä, jos oletetaan, että kotimaiset työpaikat ja kotimaiset työttömät noin vain mutkattomasti sopisivat yhteen.

Uusimpien työllisyyslukujen mukaan Suomessa oli syyskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa tai työllisyyden kuntakokeiluiden piirissä 232 900 työtöntä työnhakijaa. Luvussa ovat mukana vajaat 15 000 kokoaikaisesti lomautettuna ollutta.

Osa talouden tuottamasta hyvästä jää toteutumatta.

Pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopussa 89 900. Luku on viime vuosina laskenut, mikä on erinomainen asia sekä työttömien että yhteiskunnan kannalta.

Karkealla tarkastelulla luvuista paljastuu yksi alun kysymyksen kannalta olennainen piirre: Suomessa ei ole jatkuvaa samojen satojen tuhansien ihmisten joukkoa vailla töitä. Sen sijaan meillä on vuosittain toistasataatuhatta ihmistä, jotka joutuvat työttömiksi ja löytävät melko pian töitä.

Jos on oikea koulutus, työkokemusta, sopiva asuinpaikka eikä työn vastaanottamiselle ole esimerkiksi terveyteen liittyviä esteitä, niin monin paikoin Suomessa ammattilaisten työllistyminen on melko nopeaa ja varmaa.

Lahden työttömyysaste oli syyskuussa korkein suurten kaupunkien vertailussa

Työttömyys väheni Päijät-Hämeessä syyskuussa

Yrityksillä on sitten vastavuoroisesti toisin: omaa osaajaa voi joutua etsimään kauan ja kaukaa. Kaikki työnantajat eivät löydä tarpeitaan vastaavaa ihmistä suomalaisten työttömien joukosta. Esimerkiksi insinööreistä ja teknisten alojen taitajista on Suomessa pulaa, mutta kaikki työtä vailla olevat eivät ole insinöörejä, eikä insinööriksi kouluttauduta käden käänteessä.

Tästä syystä kauppakamaritkin korostavat kyselyissään pulaa nimenomaan osaajista. Osaajapulaa lievittämään puolestaan tarvitaan nyt usein ulkomaalaisia työntekijöitä.

Edelleen on tosiasia, että suomalainen työvoima kutistuu. Suomalaisia lähtee työmarkkinoilta enemmän kuin tulee. Se jättää pulaan yrityksiä, jotka tarvitsisivat työvoimaa kasvaakseen ja toisaalta yrityksiä, jotka tarvitsisivat korvaajia työvoimasta lähteville työntekijöilleen.

Työvoimavaje on paikattava jollakin, tai sitten on hyväksyttävä, että osa talouden tuottamasta hyvästä jää toteutumatta.

Suomalaisen työvoiman suhteellisen nopean kierron ulkopuolelle jää ihmisiä monista eri syistä. Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on usein esimerkiksi terveyssyitä tai joukko yhteen kietoutuneita hankalia ongelmia: ikä on jo itsessään liian usein työmarkkinoilta syrjäyttävä tekijä, mutta siihen liittyy myös koulutuksen vanhentumista, asuinseutujen rakennemuutosta sekä työnhakua haittaavia terveys-, talous- ja perhesyitä.

Surullista on, että pitkäaikaistyöttömien joukossa on edelleen ihmisiä, jotka kuuluisivat työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaikkien etu olisi, että työkykyiset pitkäaikaistyöttömät työllistyisivät. Se ei kuitenkaan ole helppo temppu, kuten viime vuosikymmenet on nähty – ja se on olennaisesti vaikeampaa kuin avoinna olevien työpaikkojen määrän osoittelu.