Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Suomalainen liikkuu liian vähän, eikä se lupaa meille hyvää

Etätyössä on paljon hyviä puolia, mutta myös huonoja. UKK-instituutin tuore raportti paljasti korona-ajan vieneen suomalaisten päivittäisestä liikunnasta 400 askelta. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta on poissa ennestäänkin liian vähästä liikunnasta.

Neljän vuoden välein koostettavan raportin mukaan liian vähän liikkuvia suomalaisia on ekaluokkalaisista vanhimpiin ikäluokkiin. Osa väestöstä liikkuu todella paljon, mutta liian moni laiminlyö päivittäisen vähäisenkin liikunnan lähes kokonaan.

Liikuntaraportin lohduton viesti suomalaisten heikentyvästä kunnosta huolestuttaa tutkijoita. Liian vähäinen liikunta ja heikentyvä kunto ennakoivat meille huonoa tulevaisuutta. Työurien pidentämisestä ei kannata edes haaveilla, ellei muutosta saada aikaiseksi. Yksilötasolla terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn menetys on aina tragedia.

Liian vähäinen liikunta ja heikentyvä kunto ennakoivat meille huonoa tulevaisuutta.

Tutkimuksen mukaan liikkuminen vähenee erityisesti kahdessa kohdassa elämänkaarta: koko kouluiän alakoulusta lukioon sekä eläkeiässä. Onkin pohdittava, miten koululiikunnasta saataisiin sellaista, että se houkuttelisi lapsia ja nuoria liikkumaan myös vapaa-ajallaan. Lapsena saatu liikunnallinen elämäntapa kantaa usein aikuisuuteen saakka. Selvää on, että hyvä lihaskunto auttaa vanhusväestöä asumaan pidempään omassa kodissaan.

Tutkimukseen valituille työikäisille kertyi keskimäärin 7 247 askelta päivässä, ikäihmisille 4 365. Maaseudulla asuvat vanhukset liikkuvat enemmän kuin kaupunkilaiset, sillä piha- ja puutarhatöistä liikuntaa tulee kuin huomaamatta. Mietinnän paikka onkin, millaisia helppoja arkiliikunnan tapoja kaupungit voisivat tarjota varsinkin ikääntyneille.

Raportti esittää tilanteen parantamiseksi liikuntaneuvontaa ja elintapaohjausta. Molempia tarvitaan mutta merkittävin muutos on jokaisen tehtävä itse. Ainakin Päijät-Hämeen kunnissa mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen on paljon: on lenkkipolkuja ja niiden varrella kuntoiluvälineitä, pyöräilyreittejä ja hiihtolatuja. Uimahallit kuntosaleineen ovat usein ensimmäinen sysäys kuntoharjoitteluun. Kävelyn hyödyistä saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa.

Oma osansa voi olla myös työpaikoilla tehtävällä liikunnalla. Taukojumppaa voidaan tehdä yhdessä myös etänä ja joskus on hyvä muistuttaa, että työpöydän ääreltä voisi nousta säännöllisesti jaloittelemaan. Palavereitakin voidaan pitää kävellen.

Joka taholla pitäisi ottaa vastuuta liikunnan lisäämisestä, jotta huono kehitys saadaan pysähtymään.

Lahteen rakennetaan joka vuosi yksi uusi leikkialue – Ilkivallan jälkien korjaamiseen käytetyillä rahoilla uusittaisiin monta laitetta