Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Raja-aita tulee, koska luottamus meni

Itärajan aita tarvitaan mitä pikimmiten, siitä kaikki eduskuntapuolueet ovat nyt harvinaisen yksimielisiä. Kun luottamus naapuriin on mennyt, tarvitaan järeää varautumista kaikkiin tilanteisiin.

Oppositio on kannattanut aidan rakentamista jo vuoden verran ja nyt hallituspuolueissakin kallistuttiin samalle kannalle. Viimeisen silauksen päätökselle antoi Rajavartiolaitos, joka on pitänyt itärajan aitaa välttämättömänä turvallisuustilanteen muuttumisen vuoksi.

Suomen ja Venäjän välisen raja-aidan rakentamiselle oli järkevää hakea parlamentaarinen kaikkien puolueiden tuki, sillä aita rakennetaan käytännössä ensi vaalikaudella. Valmista pitäisi olla 2026, ellei jokin ikävä yllätys pakota kiirehtimään rakennustöitä.

Aita ei estä rajan ylittämistä, mutta tekee siitä helpommin hallittavaa.

Ensimmäisen kolmen kilometrin pätkän rakentaminen aloitetaan tänä vuonna pilottihankkeena. Aivan selväksi ei ole käynyt, minkälaisia kokemuksia pilottiaidalta haetaan. Kokemuksia kun olisi varmasti saatavissa myös naapurimaista Virosta ja Norjasta, joissa vastaavien aitojen pystytys aloitettiin jo vuosia sitten.

Surullinen ajankuva on, että raja-aitoja rakennetaan enenevissä määrin ympäri maailmaa. Suurin osa niistä on tarkoitettu torjumaan laitonta siirtolaisuutta, terrorismia ja salakuljetusta. Suomen itärajan aitaakin on jo ehditty arvostella siitä, että aidat luovat epäluottamusta, vaaratilanteita ja rikollisuutta, eikä muurien rakentaminen kuulu eurooppalaisiin arvoihin.

Jatkossakaan aita ei tule kattamaan koko rajaa vaan rakennetaan pätkissä. Iso osa Suomen ja Venäjän välisestä rajasta kun kulkee asumattomissa metsissä ja soilla ja se on omiaan hillitsemään laitonta kulkua.

Aita ei estä rajan ylittämistä, mutta tekee siitä helpommin hallittavaa. Täytyy muistaa, ettei Suomen intresseissä ole alun perin ollut aidan rakentaminen tai itärajan sulkeminen liikenteeltä. Vihamielisyydet ovat tulleet toisaalta ja niihin pitää varautua.

Tällä haavaa raja on Suomen puolelta käytännössä aitaamaton. Maastoon vedetyn piikkilanka-aidan pitävyys on perustunut siihen, ettei Venäjä ole päästänyt mahdollisia yrittäjiä edes raja-alueelle.

Yksi keskeinen peruste raja-aidan rakentamiselle onkin tilanne, jossa ihmisvirtoja käytetään painostuskeinona. Tästä saatiin esimakua 2016, jolloin Venäjä päästi pohjoisen raja-asemille pakolaisjoukkoja. Hankalampi tilanne nähtiin viime syksynä, kun Valko-Venäjä puolestaan ohjasi siirtolaisia Puolan ja Liettuan rajoille.

Unelmamaailmassa raja-aitoja ei olisi, mutta joskus niitä tarvitaan. Suhtautuminen Venäjään on muuttunut täysin vajaassa vuodessa. Samalla Suomeen on syntynyt vahva turvallisuuspoliittinen yksimielisyys, joka näkyy Nato-hakemuksessa, puolustusvoimien lisärahoituksessa ja nyt raja-aidan rakentamisessa.