Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päivitämme verkkosivujamme, tilaajien on kirjauduttava uudelleen

Pääkirjoitus Hollola otti tietoisen riskin sote-keskuksen rakentamisessa – nyt riskit näyttävät toteutuvan

Hollolan vuodenvaihteessa valmistuneen sote-keskuksen kauppa ei toteudukaan suunnitelmien mukaan. Vielä kesällä näytti siltä, että kunta saa kiinteistön myytyä 17 miljoonalla kiinteistösijoittajille. Tällä viikolla kokenut kiinteistösijoittaja Tino Nurmi kuitenkin ilmoitti, että kauppaa ei tule, koska ehdot eivät toteudu.

Ostajakandidaateilla oli kaupalle selkeät ehdot, jotka liittyivät ylläpitovuokraan: kiinteistöverot ja toteutuneet kustannukset olisi pitänyt huomioida täysin ylläpitovuokrassa. Näistä ehtojen muutoksista vuokranantaja Hollolan kunta ei päässyt sopuun vuokralaisen eli Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja tulevan vuokralaisen, hyvinvointialueen kanssa.

Vuokralaisen näkökulmasta on selvää, etteivät muutokset houkutelleet. Vuokra olisi noussut, eikä voimassa oleva vuokrasopimus velvoittanut muutoksiin. Hollolan kunta vetosi siihen, että hyvinvointiyhtymä uusi vuokrasopimuksen Lahden sote-keskuksesta omistajan vaihtuessa niin, että ylläpitovuokrassa on huomioitu myös kiinteistöverot. Tämä uusi vuokrasopimus oli kuitenkin kokonaisuutena vanhaa edullisempi yhtymälle ja alueelle. Kun yhtymä tai hyvinvointialue solmii vuokrasopimuksia, sen on ajateltava yhtymän ja alueen etua, aivan kuten nyt tapahtuikin. Jos vuokrankorotukseen olisi Hollolan tapauksessa suostuttu, olisi kyseessä ollut Hollolan sote-keskuskaupan tukeminen.

Maailma oli muuttunut ja sota syttynyt.

Hollola päätti sote-keskuksen rakentamisesta vuonna 2018. Tuolloin hyvinvointiasemaksi kutsutun investoinnin laajuutta ja kustannusarviota jopa korotettiin, kun aiempaa tilavarausta pidettiin riittämättömänä.

Kunnanhallituksen silloisen puheenjohtajan Kristiina Hämäläisen (kok.) mukaan hanke oli Hollolalle tärkeä, koska terveyspalvelut ovat kunnalle keskeinen vetovoimatekijä. "Siksi on lähdetty riskaabeliinkin hankkeeseen. On tänä päivänä aika harvinaista, että uusia terveysasemia kunnan rahalla rakennetaan", Hämäläinen lausui ESS:lle.

Jo rakentamispäätöksen aikaan vastuu sote-palveluiden järjestämisestä oli siirtynyt hyvinvointiyhtymälle. Nopeasti kunta ilmoittikin kunnanjohtajan suulla lähtevänsä siitä, että jossain vaiheessa kiinteistö lainoineen siirtyy yhtymän vastuulle. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja hyvinvointialue on jo ilmoittanut, ettei sen strategiaan kuulu tilojen omistaminen.

Kun alkukesällä löytyi uusi, yksityinen ostajaehdokas, maailma oli jo muuttunut ja sota syttynyt. Korkojen ja energian hintojen noustessa sijoittaja asetti ymmärrettävästi uudet vuokraehdot kynnyskysymyksiksi.

Näyttää siltä, että Hollolan kunnan "riskaabelin hankkeen" riskit toteutuvat.